Maksan rasittuneisuus hyväksytään nykyään normaaliksi, mikä voi heikentää alkoholin suurkulutuksen ja myös muiden maksavaivojen tunnistamista, arvioi tuore väitöstutkimus.

Tampereen yliopiston väitöstutkimuksen tulokset osoittavat, että alkoholia käyttävillä lihavilla henkilöillä todetaan keskimääräisesti korkeimpia maksa-arvoja.

FM Päivikki Alatalon laboratoriolääketieteen alaan kuuluvassa väitöstutkimuksessa tarkasteltiin kohtuullisen alkoholinkulutuksen ja painoindeksin vaikutuksia myös terveydenhuollossa käytettäviin viiterajoihin.

– Normaalipainoisista, alkoholia käyttämättömistä tutkittavista laskettuna maksaentsyymien viiterajat olisivat huomattavasti matalammat kuin tällä hetkellä pääsääntöisesti käytössä olevat rajat, Alatalo toteaa.

Tämä viittaa siihen, että tietoisesti tai tiedostamatta maksan jonkinasteinen rasittuneisuus hyväksytään nykyään normaaliksi. Tämä taas saattaa merkittävästi heikentää alkoholin suurkulutuksen ja myös muista syistä aiheutuvien maksavaivojen tunnistamista.

– Jos käytetään maltillisia viiterajoja, voidaan maksaentsyymiarvoja lisäksi tehokkaammin käyttää puolueettomina työkaluina myös ehkäisemään sydän- ja verisuonitauteja, aikuistyypin diabetesta ja metabolista syndroomaa, joihin niillä on osoitettu olevan sekä elintavoilla selittyvää että itsenäistä ennustearvoa, Alatalo huomauttaa.

Myös uraatin arvot vaihtelevat painon mukaan

Tutkimus tehtiin vertaamalla maksaentsyymien, kuten glutamyylitransferaasin (GT) ja alaniiniaminotransferaasin (ALAT), aktiivisuuksia alkoholinkulutuksen eri tasoilla ja jaettuna edelleen painoindeksin mukaan luokkiin.

Naisilla alkoholin kohtuukulutuksen vaikutukset keskimääräisiin aktiivisuuksiin ja viiterajoihin olivat pienempiä kuin miehillä, mutta tämä johtuu todennäköisesti vähäisemmästä kulutuksesta tiedonkeruussa käytetyn laajan määrittelyn sisällä (1–21 annosta viikossa, pohjoismaisen viitearvoprojektin materiaali).

Maksaentsyymien ohella tutkittiin myös erityisesti uraattia, jota perinteisesti käytetään kihdin diagnostiikkaan mutta jota viime aikoina on lisäksi esitetty oksidatiivisen stressin merkkiaineeksi. Myös uraatin todettiin vaihtelevan alkoholinkulutuksen ja painoindeksin mukaan siten, että muutokset olivat suurelta osin maksaentsyymeihin verrattuina samankaltaisia.

Valtaosassa Suomen laboratorioista siirryttiin vuonna 2004 yhteispohjoismaisiin – ja maksaentsyymeissä täten aiempaa korkeampiin – viiterajoihin. Väittelijän oman kotipaikkakunnan sairaanhoitopiirissä, Etelä-Pohjanmaalla, viiterajoja ei kuitenkaan nostettu, jota ratkaisua nyt tehty tutkimus tukee.

Ulla Järvi

Kuva: Panthermedia