Seulontamammografiakuvia tulkitsevien radiologien pitäisi olla päätoimisia, mutta seulonnan laatua on käytännössä vaikea valvoa.

Tuoreessa Radiology-lehden verkkojulkaisussa todetaan, että eniten seulontakuvia tulkitsevat radiologit tekevät vähiten virheellisiä tulkintoja. Aihe on akuutti etenkin Yhdysvalloissa, jossa lääkeviranomainen FDA edellyttää radiologeilta vain 960 mammografiakuvan lukemista kahdessa vuodessa.

EU:n laadunvarmistusohjeissa (Quality Assurance Guidelines, 2006) todetaan, että mammografiakuvia tulkitsevien radiologien pitäisi olla päätoimisia, ja kaksoisluennassa toisenkin radiologin tulisi katsoa vähintään 5 000 seulontamammografiakuvaa vuodessa.

– Käytännössä eri seulontakeskuksissa ja myös eri radiologien kesken on jonkin verran eroavaisuuksia esimerkiksi jatkotutkimuksiin kutsuttavien naisten osuuksissa. Laatu ei Suomessa näin arvioiden ole siis täysin yhteneväinen, arvio joukkotarkastusrekisterin tutkimusjohtaja Ahti Anttila Suomen Syöpärekisteristä.

– Euroopan unionissa suositellaan Yhdysvalloista poiketen väestöpohjaisia seulontoja hajautetun mallin sijasta, mikä tekee myös radiologiasuosituksen toteuttamisen helpommaksi.

Ahti Anttila pitää Suomen ongelmana seulontayksikköjen koon epätasaisuutta. Pienessä yksikössä kuvia ei välttämättä kerry yhdelle radiologille vuositasolla riittävästi.

– Nykyisin kun seulontapalvelujen tuotantoa on ulkoistettu, ja kunnan seulontapalvelujen tuottaja voi siksi vaihtua muutaman vuoden välein, laadunvarmistus on entistä vaikeampaa. Meillä on jo jonkin verran tutkimustietoa laadun aluettaisesta vaihtelusta, mutta sitä ei ole vielä julkaistu.

– Suomessa rintasyöpien seulontaohjelman tiedot rekisteröidään yksilötasolla, jolloin voimme seurata muun muassa ns. välisyöpiä ja seulontojen vaikutuksia rintasyöpäkuolleisuuteen. Palvelujen ulkoistaminen on heikentänyt tällaisten tutkimusten mahdollisuutta havaita ja korjata virheitä, Ahti Anttila toteaa.

Ulla Järvi