Vaikka kansallinen terveysarkisto tulee olemaan valtava ohjelmistokudelma, sen luvataan tuovan lääkärin työhön vain hyviä aineksia.

Suomen suurin tietojärjestelmä, kansallinen terveysarkisto KanTa, ruopii lähtökuopissaan valmiina starttaamaan. KanTa koostuu kolmesta osasta, reseptikeskuksesta (eResepti), potilastiedon arkistosta (eArkisto) ja kansalaisen katseluyhteydestä (eKatselu), joista reseptikeskus on edennyt testausvaiheeseen.

Mammuttimainen KanTa on ainoa laatuaan koko maailmassa. Sellaisen rakentaminen tiukassa aikataulussa herättää ryöpyn epäileviä kysymyksiä.

Eikö Suomessa olisi voitu odottaa, että jossain olisi kehitetty vastaava järjestelmä ja ottaa oppia siitä?

- Terveydenhuolto on kaikkialla hyvin erilaista ja muun muassa kulttuurilliset asiat vaikuttavat paljon. Esimerkiksi Saksassa ei missään tapauksessa haluta, että yhdessä paikassa, viranomaisen hallussa on paljon arkaluonteista tietoa, sosiaali- ja terveysministeriön neuvotteleva virkamies

Annakaisa Iivari

vertaa.

Iivarin mukaan Suomi ja Pohjoismaat ovat edellä terveydenhuollon teknologiassa.

- Useimmissa maissa ollaan vasta suunnitteluvaiheessa, eikä terveydenhuollon ammattilaisilla ole sähköisiä potilaskertomuksia laajassa käytössä.

Nykysysteemit syynissä

Ovatko aikaisemmat terveydenhuollon tietojärjestelmäongelmat korjattu, jotta uusia toimintoja voidaan lisätä?

- Samaa kertomusjärjestelmää käyttävät sairaanhoitopiirit ja kunnat ovat muodostaneet tilaajaklustereita, jotka yhteistyössä kehittävät järjestelmää kansallisten vaatimusten mukaisiksi. Tällaisia klustereita on kuusi ja ne saavat ministeriöltä rahallista tukea. Pidämme parhaillaan eResepti-katselmointeja ja samalla käymme läpi käytettävyysasioita, Iivari sanoo.

Iivari myöntää, että terveydenhuollon järjestelmissä on monta kerrosta eri ikäistä ohjelmistoa ja teknologiaa, joten uusien ominaisuuksien lisääminen on vaikeaa.

- Järjestelmät eivät ole koskaan valmiit, aina tulee uusia tarpeita ja vaatimuksia. Arkistointiratkaisusta voidaan jo sanoa, että se on karvahattumalli. Ensin tehdään toimiva perusrakenne, jonka päälle voidaan jatkossa kehittää erilaisia hienoja asioita.

Lakikentässä ei Iivarin mukaan pitäisi enää tapahtua muutoksia, kun potilasasiakirja-asetus annetaan kesän alussa.

Tuttu näkymä jää

Kela vastaa järjestelmän toteutuksesta, teknisen työn tekee Fujitsu Services yhdessä kumppaneidensa kanssa.

Mitä KanTa tarkoittaa käytännössä? Muuttuuko potilastieto-ohjelman näkymä lääkärin tietokoneella?

- Ei tämän takia. KanTa-järjestelmä tukeutuu terveydenhuollon pisteissä jo olemassa oleviin potilasjärjestelmiin, se vain tuottaa tiedon standardimuodossa, Kansaneläkelaitoksen kehittämispäällikkö

Erkki Aaltonen

vakuuttaa.

Hänen mukaansa uusien toiminnallisuuksien lisääminen ei myöskään hidasta tai muuten vaikeuta potilastieto-ohjelmien nykyistä toimivuutta ja siten lääkärin työtä.

Uuteen järjestelmään ei siirretä vanhoja potilastietoja, mutta Aaltonen lupaa, että KanTa-arkisto ja potilastietojärjestelmät tekevät sujuvaa yhteistyötä.

- Siirtymäkausi on muutama vuosi ja tekniikka kehittyy koko ajan, joten saattaahan olla, että vanhat tiedot voidaan jossain vaiheessa uuteen arkistoon siirtää.

Toive siitä, että järjestelmä huomauttaisi lääkkeiden päällekkäisyyksistä tai yhteensopimattomuudesta, on kuultu.

- Mitä nopeammin ja mitä enemmän toimijoita lähtee eReseptiin mukaan, sitä nopeammin saamme tuon toiminnallisuuden käyttöön. KanTa on jatkuvan kehityksen kohde. Sinne toivotaan muun muassa ajanvarausjärjestelmää ja asiakkaan terveystili-ominaisuutta, joiden lisäämistä mietimme, Aaltonen sanoo.

Muutoksia ohjelmiin ja laitteisiin

Fujitsu Services rakentaa varsinaisen kansallisen arkiston ja niin sanotun viestinvälitysratkaisun, joihin paikallisten potilasjärjestelmien kehittäjät, kuten TietoEnator ja Logica, tulevat omansa integroimaan.

Aluejohtaja

Pekka Manninen

, vaatiiko eResepti muutoksia nykyisiin ohjelmistoihin tai laitekantaan?

- Kyllä, se vaatii apteekki- ja potilastietojärjestelmistä sellaiset versiot, jotka pystyvät käsittelemään sähköistä lääkemääräystä. Joissakin tapauksissa pitää hankkia uusia laitteitakin. Lisäksi kaikkien terveydenhuollon ammattilaisten käyttöön tulevat TEOn toimikortit ja varmenneratkaisut.

Tulevatko potilaan hoitotiedot tietokoneen työpöydälle yhden kuvakkeen taakse?

- Se riippuu siitä, miten paikallinen potilastietojärjestelmä on toteutettu. KanTa-järjestelmä ei näy esimerkiksi lääkäreille suoraan, vaan he hoitavat asioita jatkossakin sen paikallisen potilastieto-ohjelman kautta.

Miten näin ison hankkeen riskit eliminoidaan?

- Olemme tehneet Kelan kanssa kattavan riskianalyysin toiminnallisista ja tietoteknisistä riskeistä ja käytössä on hankkeen laajuuden mukainen riskien hallintamenettely.

Kela hoputtaa eReseptiä

Jos eReseptin testauksessa ei tule yllätyksiä, sähköisiä lääkemääräyksiä kirjoitetaan Turussa ja Kotkassa tänä syksynä. Asiakas lähtee vastaanotolta mukanaan tulostettu potilasohje, mutta lääkemääräyksen lääkäri tallentaa hiirennäpäytyksellä sähköiseen arkistoon, josta se apteekissa avataan.

Pilottikaupungeista käyttö laajenee muualle maahan. Jättihankkeen puuhamiehet ja -naiset toivovat, että eReseptin leviäminen tapahtuisi rivakasti.

- Toivomme, että mahdollisimman moni apteekki sekä julkisen ja yksityisen terveydenhuollon yksikkö ottaisivat eReseptin työn alle heti Kotkan ja Turun esimerkin jälkeen. Muuten Kela ei ehdi selvittää, ovatko paikalliset järjestelmät siinä kunnossa, että ne voivat liittyä kansalliseen järjestelmään. Olisi hyvä, että eResepti saataisiin laajalti käyttöön vuoden 2009 aikana, kehittämispäällikkö Aaltonen sanoo.

Aineisto tutkimuskäyttöön

Sosiaali- ja terveysministeriö löytää tietojärjestelmäuudistukselle tukun hyviä syitä. Kun viimeistään maaliskuussa 2011 kaikki osapuolet ovat liittyneet järjestelmään ja käyttäjät koulutettu, alkaa uusi tehokas ja tuottava aika.

Tuolloin potilastiedot saadaan hoitotilanteessa ja kaikissa hoitoyksiköissä käyttöön reaaliaikaisina ja standardimuodossa, jos potilas antaa suostumuksensa tietojen katseluun. Henkilöstön ja potilaiden tietoturva saadaan yhdenmukaiselle tasolle ja kansalaiset pääsevät näkemään omia tietojaan.

Keskitetty potilastiedon vaihdosta huolehtiva järjestelmä tulee pidemmän päälle edullisemmaksi, kuin iso joukko paikallisesti ja alueellisesti räätälöityjä ratkaisuja. Arkistoon kertyvää aineistoa voidaan hyödyntää tutkimuksessa, kunhan pelisäännöt on laadittu. Ja kun kasassa on kompakti kansallinen paketti, Suomi voi verkottua Euroopan tasolla.

Kolmiosainen jättihanke

- Sähköinen kansallinen terveysarkisto (KanTa) koostuu kolmesta osasta, sähköisestä reseptistä (eResepti), potilastiedon arkistosta (eArkisto) ja kansalaisen katseluyhteydestä (eKatselu)

- eReseptin käyttöönotot alkavat syksyllä 2008 Kotkassa ja Turussa

_ eArkiston käyttöönotto alkaa vuoden 2009 alussa Kuopiossa

- eKatselu avautuu syksyllä 2008 eReseptin tahdissa

- Järjestelmien käyttäjiksi on lakisääteisesti tultava vuoteen 2011 mennessä kaikkien apteekkien, julkisen terveydenhuollon sekä niiden yksityisten lääkärinvastaanottojen, jotka arkistoivat tietoja sähköisesti

- Potilastietoihin pääsevät käsiksi vain ne henkilöt, joilla on TEO:n antama varmenne

Turussa viritellään eReseptiä toistamiseen

Turussa odotellaan parhaillaan yhteyttä eReseptikeskukseen, jonka olisi pitänyt avautua testaukseen jo pari kuukautta sitten. Kaupungin terveystoimen perusterveydenhuollon ylilääkäri

Arto Raassina

ei ole kuitenkaan vielä huolissaan.

- Koko organisaatiomme käyttää Pegasos-potilastietojärjestelmää, jolla reseptit on tehty jo vuosia. Muutos eReseptiin ei siten ole kovin suuri.

Turussa eReseptiä on valmisteltu jo kuusi vuotta, ensimmäistä pilottia testattiin vuoteen 2006 saakka. Sitten hanke pistettiin jäihin, koska sen valtakunnalliseen käyttöönottoon ei ollut vielä valmiuksia.

Raassinan mukaan lääkäreiden kannalta eReseptissä on haastavaa käyttöön tarvittavien toimikorttien joustava jakelu. Jokaisen, jolla on pääsy järjestelmään, on haettava kuvallinen toimikortti (varmenne) TEO:n toimipisteestä. Kortti toimii avaimena ja sen avulla myös allekirjoitetaan lääkemääräykset.

- Jos kortti ei sattuisi toimimaan esimerkiksi yöaikaan, reseptin voi kyllä kirjoittaa perinteisin menetelmin. Se ei siinä tapauksessa tallennu reseptikeskukseen, Raassina sanoo.

Asiaa tutkineen Accenturen arvioiden mukaan puolet lääkemääräyksistä löytyy reseptikeskuksesta vuoteen 2012 mennessä. Kela arvoi sen tapahtuvan jo paria vuotta aiemmin.

Potilaan suostumus pullonkaulana

Raassinan mukaan ratkaiseva asia eReseptin hyödyllisyyden kannalta on potilaan suostumuksen selkeä ja yksinkertainen käsittely.

- Lääkärin työn kannalta tiedon saaminen potilaan hoidosta reaaliajassa yli organisaatiorajojen parantaa laatua ja vähentää päällekkäisiä tutkimuksia. Tällä hetkellä suostumuskäytäntö on tässäkin haaste. Parasta olisi, jos yksi suostumus kattaisi koko sairaanhoitopiirin ja olisi voimassa niin kauan kuin hoitosuhde kestää.

Raassina epäilee, että monimutkainen toteutus tekisi koko mammuttihankkeesta vain kalliin arkiston.

- Jos tietoja haetaan monen polun kautta, tieto jää hakematta. Toivottavasti terveydenhuoltolaki mahdollistaa yhden rekisterinpitäjän koko sairaanhoitopiirin alueelle. Näin tietojen luovutus helpottuu.

Sähköisen reseptijärjestelmän pioneerityötä tehnyt ylilääkäri muistuttaa, että onnistuminen eArkistossa vaatii yhtenäisiä tiedon kirjaamiskäytäntöjä koko maassa.

- Tällä hetkellä käytännöt ja järjestelmät ovat hyvin kirjavia. Tietoa pitää syöttää eArkistoon yhteismitallisesti.

Oma haasteensa on lääkäreiden laaja koulutus, joka pitää olla tehty ennen järjestelmien käyttöönottoa, viimeistään vuoteen 2011 mennessä. Turussa suunnitelmat ovat jo pitkällä, kiitos aiemman eResepti-kokemuksen.

eKatselu on kansalaisen ikkuna

- Täysi-ikäiset kansalaiset voivat katsoja tietojaan www.kanta.fi -palvelussa, joka avataan syksyllä

- Edellyttää sähköistä tunnistautumista, jonka käytännön ratkaisuista ei vielä ole tehty päätöstä

- Koosteet keskeisistä tiedoista:

- eReseptit ja niiden toimitustiedot

- käynnit terveydenhuollossa (palvelutapahtumat)

- lähetteet, hoitoyhteenvedot, todistukset ja lausunnot

- potilaan antamat suostumukset ja ne tietojärjestelmien lokitiedot, jotka potilaalla on oikeus saada

- Tulevaisuudessa ajanvaraustiedot ja tutkimustulokset

- Mobiilikäyttöä pohditaan

HUS: Olemme valmiina

HUSin vastaava tietohallintojohtaja

Simo Pietilä

toivottaa uudet KanTa-ominaisuudet tervetulleeksi olemassa oleviin järjestelmiin.

- Nykyinen potilastietojärjestelmämme on hallinnassa ja toimii. Olemme valmiit liittämään uusia toiminnallisuuksia sen päälle edellyttäen, että kansalliset palvelut ja määritykset niiden sisällöstä ovat silloin valmiit. Järjestelmien kehittämissykli on kuitenkin varsin pitkä, määrittelyvaiheesta toteutusvaiheeseen saattaa kulua vuosi, puolitoista, Pietilä kertoo.

Pietilä näkee terveysarkistohankkeen melko haasteellisena.

- Tiukan aikataulun lisäksi ongelma on se, että yhtä aikaa järjestelmän vaatimusmäärittelyiden kanssa rakennetaan kansallisia palveluita ja toisaalta eri sairaanhoitopiireissä ja hoitavissa yksiköissä tehdään tietojärjestelmämuutoksia limittäin ja päällekkäin.

Kun järjestelmän vaatimuksia muutetaan lennossa, monia sen toimintoja joudutaan suunnittelemaan ja rakentamaan uudelleen. Myös virheiden riski kasvaa.

Täydellisiä tuotteita ei Pietilä eReseptistä ja eArkistosta odota.

- On valitettava tosiasia, että isoissa ja monimutkaisissa järjestelmissä on ongelmia. Ne täytyy testata ja hioa toimiviksi ajan kanssa. Usein 20 vuotta vanhat ohjelmistot toimivat parhaiten, mutta ne eivät enää palvele käyttäjien tarpeita.

Sähköisiä reseptejä aletaan HUS:ssa kirjoittaa noin vuoden kuluttua ja projektin odotetaan olevan valmis kesäkuussa 2010. Sähköistä potilasarkistoa aloitetaan kasaamaan vuonna 2010, sen valmistumisaikataulu on lakisääteinen maaliskuu 2011.