Yksi tutkii useita potilaita päivässä, mutta toinen kiikuttaa papereita osaston käytävillä. Medisiinarit saivat tarpeekseen vaihtelevista harjoittelutarinoista ja aikovat laatia amanuenssuureista valtakunnalliset laatu- ja sisältösuositukset tiedekuntiin.

Medisiinarit haluavat yhtenäiset pelisäännöt amanuenssuurien suorittamiseen. Nyt klinikkaharjoittelun käytännöt ovat eri tiedekunnissa jokseenkin levällään ja sekä niiden laatu että valvonta vaihtelevat luvattoman paljon.

- Amanuenssuureilla on opiskelijalle suuri merkitys matkalla lääkäriksi, mutta harjoittelua ei useimmissa tiedekunnissa pysty nivomaan yhteen muiden opintojen oheen järkeväksi paketiksi. Usein amanuenssuuri on suoritettava yhteen putkeen, eli käytännössä kesällä, vaikka opiskelija saisi enemmän irti siitä että harjoittelua olisi myös lukuvuoden mittaan, sanoo Medisiinariliiton pääsihteeri

Martta Hartikainen

.

Suomen Medisiinariliitto kutsuikin yhdessä Lääkäriliiton kanssa viiden lääketieteellisen tiedekunnan hallinnon opiskelijaedustajat eli hallopedit pohtimaan parannusta mm. amanuenssuurikäytäntöihin. Marraskuun puolivälissä Helsingissä kokoontuneet hallopedit olivat yhtä mieltä siitä, että nyt tarvittaisiin valtakunnalliset sisältö- ja laatusuositukset klinikkaharjoitteluun.

Joissakin tiedekunnissa sanotaan hyvinkin tarkasti, mitä amanuenssi saa ja mitä hänen pitää tehdä. Annetaan esimerkiksi lukumäärä siitä, miten monta potilasta pitää tutkia. Parhaimmassa tapauksessa amanuenssia opastetaan konkreettisesti ja monipuolisesti ja valvonta pelaa. Toisaalla amanuenssi saattaa kulkea orpona lääkäreiden perässä ihmettelemässä, mitä pitäisi tehdä.

- Medisiinariliitto ja hallopedit aikovat myös esittää kaikkiin tiedekuntiin 60 %:n puolipäiväamanuenssuureja Kuopion tapaan, ellei tiedekunnalla sitten ole jotakin muuta joustavaa harjoittelukäytäntöä, kuten Turussa. Osan aikaa töissä, osan koulussa - näin maksimoitaisiin opiskeluajasta saatava hyöty, Medisiinariliiton hallituksen jäsen Heli Tuomaala perustelee.

Poissaoloista ei saa rangaista

Medisiinariliiton puheenjohtaja, LL

Jukka Kuokkanen

pitää äärimmäisen tärkeänä, että tiedekuntien hallopedit ovat perillä sekä toisten tiedekuntien hyvistä käytännöistä että ongelmista.

- Medisiinariliitto on nyt turhan etäällä lääkäriopiskelijoista. Asiat ovat kuitenkin yhteisiä ja useimmat ongelmat koskettavat kaikkia. On hyvä tietää, missä eri tiedekunnissa mennään.

Kuokkasesta ensimmäisen valtakunnallisen hallopeditapaamisen kolme teemaa, amanuenssuurit, poissaolokäytännöt ja lääkäreiden johtamiskoulutus, ovat ne akuuteimmat kipupisteet, joihin opiskelijaedustajien on syytä tahoillaan puuttua.

- Poissaolojen korvaamisista kuulee aika ajoin varsinaisia kauhukertomuksia. Jos olet puolentoista tunnin pakollisesta ryhmäopetuksesta poissa, saatat joutua korvaamaan sen kirjoittamalla kymmenen esseetä.

Käytäntö saattaa vaihdella poissaolijan mukaan: yksi saa poissaolojaan paremmin anteeksi kuin toinen.

- Sairaus tai synnytyskään ei välttämättä takaa sitä, että poissaolijaa kohdellaan tässä suhteessa inhimillisesti. Aiomme laatia perusopetukseen suositukset kohtuullisista ja järkevistä poissaolojen korvauskäytännöistä, Kuokkanen summaa.

Kuka johtaa lääkäriä?

Lääkäriliitto puolestaan nosti tapaamisessa keskusteluun lääkärien johtamiskoulutuksen. Koulutusjohtaja

Hannu Halila

on sitä mieltä, että johtamiskoulutusta olisi saatava enemmän sekä perus- että erikoislääkärikoulutukseen.

- Helsingissä erikoistuvat tekevät 30 opintopisteen johtamiskokonaisuuden, mutta muualla pakollista johtamiskoulutusta on vain 10 opintopisteen verran. On selvää, että lääkäri tarvitsee johtamisosaamista ei vain ylilääkäritasolla, vaan myös vetäessään esimerkiksi terveyskeskuksissa moniammatillisia hoitotiimejä.

Lääkäriliiton mukaan lääkärillä pitää olla hyvin koulutettu lääkäriesimies.

- Lääkäri ymmärtää toista lääkäriä. Nyt on vaarana, että terveydenhuollon johtajanvirat täytetään muilla kuin lääkäreillä, Halila sanoo.

Opiskelijalla on valtaa

Miksi sinusta tuli hallopedi, Turun 4. vuosikurssin opiskelija Jetro Tuulari?

- Opetuksen kehittäminen on minulle tärkeää. Olen tiedekunnan opinto-ohjaaja ja kandidaattiseuran opintoasiainvastaava. Molempien ansiosta pysyn hyvin kärryillä omaan perustutkintoon liittyvistä asioista.

Haluan omalta osaltani luoda tiedekuntaan niin avoimen keskustelukulttuurin, ettei opintojen epäkohtiin juututtaisi, vaan että opiskelijat voisivat vaikuttaa opintojensa rakenteisiin.

Pystyvätkö hallopedit oikeasti vaikuttamaan?

- Pystyvät. Vaikka laitosneuvostot poistuivat ja hallopedien paikat sen myötä määrällisesti vähenivät, meillä on tätä nykyä sananvaltaa oikein hyvin. Koen, että meitä kuunnellaan ja näkemyksiämme arvostetaan.

Mihin haluaisit erityisesti vaikuttaa tiedekunnassasi?

- Tiedottamiseen, sen sujuvuuteen ja nopeuteen. On tärkeää, että opiskelijat pysyvät ajan tasalla asioista, joita suunnitellaan ja että he ehtisivät sanoa sanansa siihen, mitä aiotaan muuttaa. Ei ole tarkoitus, että hallopedit jätetään yksin päättämään tiedekuntaelimissä opiskelijoiden asioista, vaan heillä pitää olla myös aikaa tuoda keskeneräiset aiheet opiskelijoiden mietittäväksi.

Mikä hallopeditapaamisen kolmesta pääteemasta oli sydäntäsi lähinnä?

- Amanuenssuurit. Turussa on luotu tosi hyvät puitteet harjoittelulle, mutta toteutuksessa on vaihtelua. Jopa yhden klinikan sisällä voi olla järkyttäviä tasoeroja eri osastojen välillä. Yhtäällä amanuenssi saa valtavan hyvää opetusta, mutta toisaalla harjoittelija on pelkkänä paperinpyörittäjänä.

Tarvitaan paitsi kansalliset laatusuositukset, myös valvontaa siitä, että ne myös toteutuvat. Suositusten pohjalta opiskelija pystyisi vaatimaan tasokasta ohjausta.

---------------------------------------------------

Millaisena hallopedina toimit, Oulun 4. vuosikurssin opiskelija Marja Matala-aho?

- Olen tiedekunnan koulutustoimikunnassa sekä nelosvuoden lukuvuosityöryhmässä. Olen kokenut ne hyödyllisiksi, koska niiden kautta voin tutustuttaa opetushenkilökuntaa opiskelijoiden mielipiteisiin. Joskus heillä nimittäin on aivan erilaiset näkökohdat asioihin kuin medisiinareilla.

Kerro esimerkki hallopedien vaikutuksesta tiedekuntaelimissä?

- Lukuvuosityöryhmässä saimme sovittua killan vuosijuhlaviikolle vapaapäiviä, jotta pääsemme osallistumaan tapahtumiin. Meillä on hyvät neuvotteluvälit opettajiin ja muuhun henkilökuntaan. Opiskelijoitakin kuunnellaan, kun otamme aktiivisesti kantaa.

Millaisia asioita haluat ajaa jatkossa?

- Haluan korostaa käytännön opetuksen merkitystä. Toimenpiteitä ja potilaan tutkimista ei voi oppia kirjoista. Opettajat ovat puolellamme, mutta valitettavaa on, ettei resursseja ole. Yritämme tiukan taloustilanteen puitteissa vaikuttaa siihen, ettei käytännön opetusta ainakaan lähdettäisi vähentämään.

Millaisia terveisiä lähetät Medisiinariliitolle?

- Olkaa tarkkoja kaksoislaillistamisen poistamisessa. Pitäkää valppaasti opiskelijan etua siinä, että kandi pääsee joustavasti töihin, eivätkä ovet keikkafirmoihin tai kuntiin sulkeudu häneltä.

Hallopedit tutuksi

Lääketieteen perustutkintoa suorittavia opiskelijoiden edustajia tiedekuntien hallinnossa.

Osallistuvat koulutusasioita koskevaan keskusteluun ja päätöksentekoon.

Medisiinariliittoon nähden itsenäisiä opiskelijoiden edustajia omissa tiedekunnissaan.

Marraskuun keskustelutilaisuuden perusteella hallopedit esittävät:

- Puolipäiväisiä amanuenssuureja opintojen oheen ja niiden suorittamiseksi kansallisia laatu- ja sisältökriteerejä.

- Tutkimusamanuenssuurien hyväksymistä pakollisiin amanuenssuureihin.

- Poissaolojen korvaamiskäytäntöjen kohtuullistamista pakollisessa opetuksessa.

- Lisää johtamiskoulutusta lääkärien perus- ja erikoislääkärikoulutukseen. Kaikille mahdollisuus suorittaa 30 opintopisteen johtamisopinnot maksutta osana erikoistumista.