Medpedia antaa jokaiselle lääkärille mahdollisuuden saada äänensä julki. Mullistaako tämä lääketieteen sosiaalinen media tiedeyhteisön?

Medpedia on internetistä löytyvä avoin lääketieteellinen sanakirja. Sen etusivulla komeilevat Harvard Medical Schoolin, Stanford School of Medicinen, UC Berkeley School of Public Healthin ja University of Michigan Medical Schoolin vaakunat.

Äkkinäinen vierailija voi luulla, että kyseessä on maineikkaiden huippuyliopistojen yhteinen hanke vertaisarvioidun tiedon jakamiseksi vapaasti verkossa. Nämä instituutiot ovat kuitenkin vain sivuston suunnitteluun ja ylläpitoon liittyviä yhteistyökumppaneita, eivät tae verkkosanakirjan oikeellisuudesta. Medpedian artikkeleita ei tuoteta eikä valvota näissä yliopistoissa.

Sivuston rahoittaja ja ylläpitäjä on kalifornialainen yrityshautomo. Lisäksi palveluun, josta on povattu jopa lääketieteellisen kirjallisuuden korvaajaa, tulee ilmestymään mainoksia minä hetkenä hyvänsä.

Kyseessä on joka tapauksessa vallankumouksellinen tapa tuottaa ja jakaa lääketieteellistä tietoa. Medpedian sisältöä laatii ja täydentää noin 1 500 lääkäriä eri puolilta maapalloa. Sanakirjaa voi kirjoittaa jokainen, jonka Medpedia on varmistanut lääkäriksi.

Tällaisia käyttäjäkunnan päivittämiä verkkopalveluita kutsutaan sosiaalisiksi medioiksi. Maineikkain esimerkki on avoin sanakirja wikipedia, jolle idea Medpediastakin on paljosta velkaa.

Nimekkäät yhteistyökumppanit antavat Medpedialle välitöntä painoarvoa, arvioi Finohtan ylilääkäri ja web-päätoimittaja Kristian Lampe. Hän jää kuitenkin pohtimaan, miksi huippuyliopistot esitellään etusivulla, mutta sivuston varsinainen omistaja, kalifornialainen yrityshautomo Ooga Labs ei selviä edes Medpedian esittelysivuilla. Lampe pitää myös vähintäänkin tyylivirheenä sitä, että sivuille myöhemmin tulevista mainoksista kerrotaan vain yleisimpiä Medpediaa koskevia kysymyksiä käsittelevällä sivulla.

- Medpediassa alkaa olemaan sisältöä ja esimerkiksi sikainfluenssasta löytyy pitkä artikkeli. Epätarkkuuttakin tosin löytyy, sillä artikkelissa väitetään sikainfluenssan levinneen ympäri Eurooppaa.

Kuka korjaa virheet?

Kristian Lampe sanoo, että Medpedian laatu vaatii osaavia ja asialleen omistautuneita kirjoittajia sekä sen, että heitä on tarpeeksi.

- Entä jos Medpedialle tuleekin kilpailija, jonka yhteistyökumppaniksi joku huippuyliopistoista lähtee? Tilaa ei varmaan ole kovin monelle isolle sivustolle, joten kilpailusta voi tulla kovaa, Lampe sanoo.

Lampe on itse kirjautunut koemielessä Medpedian editoriksi. Oikeudet tulivat muutaman päivän sisällä rekisteröitymisestä. Sen yhteydessä Lampea pyydettiin antamaan työpuhelinnumeronsa henkilöllisyyden varmentamista varten, mutta siihen ei ole kuitenkaan soitettu Medpediasta.

- Ilmoittamastani työsähköpostista näkyy organisaatio jossa työskentelen ja sen nettisivuilta löytyy tieto tehtävistäni sekä siitä, että olen lääkäri. Arvelen että he ovat varmistaneet henkilöllisyyteni näin, mutta en toki tiedä onko sitä tarkistettu lainkaan, Lampe sanoo.

Helsingin yliopiston tutkimuksesta vastaava varadekaani Tomi Mäkelä pitää Medpedian ideaa teoriatasolla erinomaisena. Helmikuussa julkaistun palvelun tulevaisuutta on Mäkelän mukaan kuitenkin vaikea arvioida.

Sekä käyttäjien että ylläpitäjien tulisi varmistua siitä, että sisältö pysyy paikkansapitävänä - että joku huomauttaisi esimerkiksi siitä, ettei sikainfluenssa ole levinnyt ympäri Eurooppa. Wikipediassa perättömät väitteet siivoaa pois aktiivinen käyttäjäkunta. Kuka siivoaa Medpedian, Mäkelä kysyy.

- Medpedian haaste on saako se tunnustuksen foorumina ja tuleeko siitä sellainen julkaisupaikka, että meritoituneet tutkijat haluavat nimensä näkyvän siellä, Mäkelä sanoo.

Löytyykö konsensusta?

Medpedia haalii joukkoonsa lääkäreitä muun muassa lupaamalla kansainvälistä näkyvyyttä. Tampereen yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan varadekaani

Mikko Hurme

toteaa, että kirjoittajayhteisön avoimuus kuitenkin estää meritoitumisen: Kun kuka tahansa lääkäreistä saa tekstinsä julkaistuksi, tieteellistä mainetta ja kunnia saa edelleen vain vertaisarvioituihin tiedelehtiin kirjoittamalla.

Tiedemaailma taipuu avoimeen sisällöntuotantoon muutenkin kankeasti.

- Eri näkökulmien välille on helppo saada riita aikaan, jos muistetaan miten Suomessa kävi esimerkiksi kolesteroli- ja hivenainekeskustelua käytäessä. Voi olla niin, että Medpediassa se näkökulma voittaa, jolla on aktiivisimmat kannattajat, Hurme epäilee.

Tampereen yliopiston lääketieteen laitoksen koulutusjohtaja

Kati Hakkarainen

sanoo, ettei kukaan tiedä tässä vaiheessa, mikä merkitys Medpedialla tulee olemaan. Käytännön lääkärintyöhön Medpedia käy haastateltujen mukaan nykytiedon perusteella korkeintaan täydentäväksi tietolähteeksi.

- Sosiaalisella medialle on myös olennaista, että se tulvii aineistoa joka on juuri silloin in ja pop. Tavalliset ja arkiset asiat, jotka taas lääkärin työssä ovat kuuminta hottia, jäävät käsittelemättä, Hakkarainen toteaa.

Wikipedian kaltaisten yhteisöllisten tietopankkien käytön yleisyys on Hakkaraisen mukaan osaltaan tähdentänyt mediakriittisyyden opetusta lääkäreiden koulutuksessa.

- Sisältöön tulee suhtautua kriittisesti, vaikka etusivulla lukee Yale ja Harvard.

Huippuyliopistojen rooli on epäselvä yhdysvaltalaiseditorille

Medpediaa pääsevät kirjoittamaan ja käsittelemään editorit, jotka ovat joko lääkäreitä tai väitelleet biolääketieteen alalta. Yksi reilusta 1 500 editorista on yhdysvaltalainen munuaistautien erikoislääkäri ja NYU School of Medicinen apulaisprofessori Simon E. Prince.

Nefrologian alan vastaanotoltaan New Yorkin osavaltiossa sijaitsevasta Mannhassetista tavoittamamme Prince sanoo nauttivansa opettamisesta kliinisen työskentelyn ohessa.

- Mielestäni Medpedia on osallistumisen arvoinen tapa täydentää osaltani lääketieteellistä tietokantaa ja verkostoitua samalla, Prince pohtii.

Prince on sisällöstä vastaava lead editor korkeaa verenpainetta ja IgA-nefropatiaa eli Bergerin tautia käsittelevissä artikkeleissa.

- Toiset editorit voivat muokata näitä sisältöjä kysymättä kantaani. Jos en olisi sama mieltä muutoksista, tai ne olisivat virheellisiä, minulla olisi oikeus muuttaa teksti ennalleen.

Prince pohtii, että helmikuussa julkaistu Medpedia on vielä lapsenkengissään, mutta sillä on valtava mahdollisuus kasvuun. Ajan saatossa hän aikoo kehittää edelleen omia artikkeleitaan. Suunnitelmia kokoaan uusien artikkeleiden kirjoittamiseen Princellä ei ole.

- Suurten yliopistojen ja niiden lääketieteellisten laitosten mukana olo on merkittävää, mutta itselleni on epäselvää missä määrin ne ovat mukana Medpediassa. Omien tekstieni kanssa työskennellessäni itseni ja näiden yliopistojen välillä ei ole ollut suoraa yhteydenpitoa, Prince sanoo.