Medpedia keksii tiedeyhteisön uudelleen
Medpedia antaa jokaiselle lääkärille mahdollisuuden saada äänensä julki. Mullistaako tämä lääketieteen sosiaalinen media tiedeyhteisön?
Medpedia on internetistä löytyvä avoin lääketieteellinen sanakirja. Sen etusivulla komeilevat Harvard Medical Schoolin, Stanford School of Medicinen, UC Berkeley School of Public Healthin ja University of Michigan Medical Schoolin vaakunat.
Äkkinäinen vierailija voi luulla, että kyseessä on maineikkaiden huippuyliopistojen yhteinen hanke vertaisarvioidun tiedon jakamiseksi vapaasti verkossa. Nämä instituutiot ovat kuitenkin vain sivuston suunnitteluun ja ylläpitoon liittyviä yhteistyökumppaneita, eivät tae verkkosanakirjan oikeellisuudesta. Medpedian artikkeleita ei tuoeta eikä valvota näissä yliopistoissa.
Sivuston rahoittaja ja ylläpitäjä on kalifornialainen yrityshautomo. Lisäksi palveluun, josta on povattu jopa lääketieteellisen kirjallisuuden korvaajaa, tulee ilmestymään mainoksia minä hetkenä hyvänsä.
Kyseessä on joka tapauksessa vallankumouksellinen tapa tuottaa ja jakaa lääketieteellistä tietoa. Medpedian sisältöä laatii ja täydentää noin 1 500 lääkäriä eri puolilta maapalloa. Sanakirjaa voi kirjoittaa jokainen, jonka Medpedia on varmistanut lääkäriksi.
Tällaisia käyttäjäkunnan päivittämiä verkkopalveluita kutsutaan sosiaalisiksi medioiksi. Maineikkain esimerkki on avoin sanakirja wikipedia, jolle idea Medpediastakin on paljosta velkaa.
Nimekkäät yhteistyökumppanit antavat Medpedialle välitöntä painoarvoa, arvioi Finohtan ylilääkäri ja web-päätoimittaja Kristian Lampe. Hän jää kuitenkin pohtimaan, miksi huippuyliopistot esitellään etusivulla, mutta sivuston varsinainen omistaja, kalifornialainen yrityshautomo Ooga Labs ei selviä edes Medpedian esittelysivuilla. Lampe pitää myös vähintäänkin tyylivirheenä sitä, että sivuille myöhemmin tulevista mainoksista kerrotaan vain yleisimpiä Medpediaa koskevia kysymyksiä käsittelevällä sivulla.
– Medpediassa alkaa olemaan sisältöä ja esimerkiksi sikainfluenssasta löytyy pitkä artikkeli. Epätarkkuuttakin tosin löytyy, sillä artikkelissa väitetään sikainfluenssan levinneen ympäri Eurooppaa.
Kuka korjaa virheet?
Kristian Lampe sanoo, että Medpedian laatu vaatii osaavia ja asialleen omistautuneita kirjoittajia sekä sen, että heitä on tarpeeksi.
– Entä jos Medpedialle tuleekin kilpailija, jonka yhteistyökumppaniksi joku huippuyliopistoista lähtee? Tilaa ei varmaan ole kovin monelle isolle sivustolle, joten kilpailusta voi tulla kovaa, Lampe sanoo.
Lampe on itse kirjautunut koemielessä Medpedian editoriksi. Oikeudet tulivat muutaman päivän sisällä rekisteröitymisestä. Sen yhteydessä Lampea pyydettiin antamaan työpuhelinnumeronsa henkilöllisyyden varmentamista varten, mutta siihen ei ole kuitenkaan soitettu Medpediasta.
– Ilmoittamastani työsähköpostista näkyy organisaatio jossa työskentelen ja sen nettisivuilta löytyy tieto tehtävistäni sekä siitä, että olen lääkäri. Arvelen että he ovat varmistaneet henkilöllisyyteni näin, mutta en toki tiedä onko sitä tarkistettu lainkaan, Lampe sanoo.
Helsingin yliopiston tutkimuksesta vastaava varadekaani Tomi Mäkelä pitää Medpedian ideaa teoriatasolla erinomaisena. Helmikuussa julkaistun palvelun tulevaisuutta on Mäkelän mukaan kuitenkin vaikea arvioida.
Sekä käyttäjien että ylläpitäjien tulisi varmistua siitä, että sisältö pysyy paikkansapitävänä – että joku huomauttaisi esimerkiksi siitä, ettei sikainfluenssa ole levinnyt ympäri Eurooppa. Wikipediassa perättömät väitteet siivoaa pois aktiivinen käyttäjäkunta. Kuka siivoaa Medpedian, Mäkelä kysyy.
– Medpedian haaste on saako se tunnustuksen foorumina ja tuleeko siitä sellainen julkaisupaikka, että meritoituneet tutkijat haluavat nimensä näkyvän siellä, Mäkelä sanoo.
Lääkärilehden lääketieteellisen päätoimittajan Päivi Hietasen numerossa 39/2008 ilmestynyt pääkirjoitus Medpediasta on luettavissa tämän linkin takaa (vaatii Fimnet-tunnukset).
Lue lisää Lääkärilehdestä 19/2009.
Juha-Pekka Honkanen