Venäjän metsäpalot lisäsivät jonkin verran potilasmääriä esimerkiksi Kymenlaakson keskussairaalassa Kotkassa ja Helsingissä Husin keuhkosairauksien poliklinikalla.

Sosiaali- ja terveysministeriö kehotti viime viikolla terveyskeskuksia ja sairaaloita varautumaan siihen, että vastaanotoille saattaa savun takia hakeutua tavallista enemmän potilaita.

- Husin keuhkosairauksien klinikkaan on tullut jonkin verran enemmän nuoria astmaatikkoja kuin yleensä, kertoo ylilääkäri Tuula Putus sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Etelä-Karjalan keskussairaalassa Lappeenrannassa potilasmäärissä ei hänen mukaansa sen sijaan ollut nousua. Tiedot perustuvat pieneen kyselyyn, jonka Putus teki muutamiin sairaaloihin savun eniten vaivaamilla alueilla.

Metsäpaloista johtuvat pienhiukkasten pitoisuudet olivat parin viime viikon aikana enimmillään 15-kertaiset tavanomaiseen nähden Virolahdella. Pääkaupunkiseudulla pitoisuuksien tuntikeskiarvot olivat enimmillään noin viisinkertaiset normaaliin verrattuna.

Hiukkasista koko ajan uutta tietoa

Savusta aiheutuvista terveyshaitoista on tullut Kansanterveyslaitokselle hyvin paljon kyselyjä, kertoo erikoistutkija, dosentti Raimo O. Salonen.

Kansanterveyslaitos tiedotti tilanteesta nettisivuillaan ja antoi mm. ohjeita, miten toimia altistuksen vähentämiseksi ja oireiden lieventämiseksi.

- Tällaisia metsä- tai maastopaloista tai kulotussavuista johtuvia kaukokulkeumaepisodeja ei ole kovin usein, mutta silloin, kun on, ne heikentävät ilmanlaatua huomattavasti, Salonen sanoo.

Hänen mukaansa tutkimuksissa on saatu viitteitä siitä, että pienhiukkaspitoisuuksien lyhytaikainenkin kohoaminen heijastuu sairastavuuteen vielä viikkoja saastepäivien jälkeen. Pienhiukkaset jäävät keuhkojen ääreisosiin aika pitkiksi ajoiksi, toisin kuin esimerkiksi kaasut.

- Tietämys hiukkasten terveyshaitoista on täysin muuttunut kymmenen viime vuoden aikana. On saatu lisää näyttöä niiden pitkäaikaisvaikutuksista ja siitä, että pienimmätkin kaupunkiyhdyskunnissa länsimaissa mitatut pitoisuudet ovat yhteydessä lisääntyneeseen kuolleisuuteen, sairaalahoitoihin ja hengitystieinfektioihin, Salonen sanoo.

Pienhiukkasten terveysvaikutuksia on arvioitu mm. Euroopan komission Clean Air for Europe -ohjelmassa. Siinä päädyttiin keskimääräisten vuosipitoisuustietojen perusteella arvioon, jonka mukaan pienhiukkaset aiheuttivat vuonna 2000 EU:n 450-miljoonaisessa väestössä melkein 350 000 ennenaikaista kuolemantapausta.

Salosen mielestä kulotukset pitäisi kieltää ja metsäpalojen sammutusta tehostaa kaikissa EU-maissa.

Puolet huippujaksoista johtui paloista

Pienhiukkaspitoisuuksien huippujaksoista noin puolet on viime vuosina johtunut Itä-Euroopan metsä- ja maastopaloista sekä kulotuksesta, ilmenee mm. Helsingin yliopiston, YTV:n ja Ilmatieteen laitoksen uudesta tutkimuksesta.

Vuosia 1999-2005 koskeneessa tutkimuksessa selvitettiin, kuinka usein poikkeuksellisen voimakkaita pienhiukkaspitoisuuksien piikkejä esiintyy Etelä-Suomessa, etenkin pääkaupunkiseudulla. Vuosilta 2001-2005 analysoitiin lisäksi pienhiukkasten alkuperää niinä päivinä, jolloin niiden pitoisuuden vuorokausikeskiarvo oli yli kolminkertainen tavanomaiseen vuositasoon verrattuna. Jaksoon osui 20 hiukkaspitoisuuksien huippujaksoa. Suurin piirtein yhtä paljon pitoisuushuippuja kuin Itä-Euroopan palot aiheuttivat Itä-Euroopan tavallisten saasteiden kaukokulkeumat. Voimakkaita paikallisia piikkejä syntyy myös vuodenvaihteen ilotulituksista.