1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Mielenterveysbarometri: Hoitoon hakeutumista hävetään
Ajan­kohtai­sta

Mielenterveysbarometri: Hoitoon hakeutumista hävetään

Melkein joka toinen mielenterveysongelmia kokeva tuntee joutuneensa leimatuksi sairauden vuoksi.

Mielenterveysbarometri: Hoitoon hakeutumista hävetään Kuva 1 / 1 Kuva: ADOBE/AOP

47 prosenttia mielenterveysongelmia kokevista tuntee joutuneensa leimatuksi sairauden vuoksi, kertoo Mielenterveyden keskusliiton Mielenterveysbarometri.

Ammattilaiset näkevät tilanteen synkemmin. Heistä 60 prosenttia uskoo, että mielenterveydenongelmia kokevat joutuvat leimatuksi.

Leimautumisen kokemusta vahvistaa barometrin tulos, että yhä useampi ihminen ei haluaisi mielenterveysongelmia kokevaa ihmistä naapurikseen.

– Edelliseen barometriin verrattuna muutos on tilastollisesti merkittävä ja voimme todeta, että pidemmällä aikavälillä nimby-ilmiö on kasvanut, sanoo tiedotteessa Mielenterveyden keskusliiton kehitysjohtaja Janne Jalava.

Joka kolmas häpeää

Mielenterveysongelmista kärsivistä joka kolmas on hävennyt hoitoon hakeutumista ja mielenterveyden ongelmista kertomista muille.

Mielenterveyden keskusliiton toiminnanjohtajan Olavi Sydänmaanlakan mukaan tilanteessa on ristiriita, koska kaikissa mielenterveyden häiriöissä tehokkain apu on hoito mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

– Tämän faktan kanssa järjestelmämme on ristiriidassa. Kun hoidon saatavuus on huonoa, se voimistaa mielenterveysongelmiin liittyvää stigmaa ja ihmisen kokemaa häpeää.

Barometrin mukaan mielenterveysongelmiin sairastuneita ei pidetä yhteiskunnan täysivaltaisina jäseninä, vaikka sairastuneet kokivat, että tilanne on parantunut viimeisen vuosikymmenen aikana.

Lue myös

Kymmenportaisen asteikolla, jossa arvo 1 tarkoittaa, että ryhmä on täysin yhteiskunnan ulkopuolella ja arvo 10, että he ovat täysivaltaisia jäseniä, keskiarvot jäivät asteikon puoleen väliin. Mielenterveysongelmia kokeneet antoivat vastauksissaan keskiarvon 6,4:ään. Tämä luku on viimeisen 14 vuoden ajalta korkein.

Ammattilaiset näkivät arvioissaan, että tilanne on parempi kuin aiemmin. Heidän keskimääräinen arvionsa ylitti ensimmäistä kertaa yli kuuden. Omaisten ja väestön näkemys asettui keskimäärin alle kuuden.

Mielenterveysbarometriä varten haastateltiin yhteensä noin 2000 henkilöä, joista osa oli mielenterveysongelmia itse kokevia ja heidän omaisiaan ja osa mielenterveysalan asiantuntijoita ja suurta väestöä. Tutkimus oli yhdentoista osa Mielenterveyden keskusliiton barometrihanketta.

Kirjoittajat
Tuomas Keränen

Etusivulla juuri nyt

Työssä
Kun aika on – näin lopetat vastaanoton

Lääkäri ei voi lopettaa vastaanottoaan noin vaan.

Tieteessä
Lääkkeiden riskinjakosopimuksille on selvä tarve

Sairaaloiden ja lääkeyritysten sopimukset ovat yleistyneet Suomessakin.

Ajassa
Mihin yleislääkäripäivystäjää tarvitaan yöllä?

Ei pidä lähteä lääkärin ammattiin, jos ajattelee, että tehdään virkamiestyötä virka-aikana päiväsaikaan, sanoo lääkintöneuvos Timo Keistinen.

Liitossa
Laatupalkinnosta kilpailee kolme finalistia

Yksi finalisteista on Heinola, jossa on kehitetty vanhuspalveluiden lääkäritoimintaa – kuvassa ovat johtava ylilääkäri Kirsi Timonen sekä geriatrian erikoislääkärit Pirjo Peltomäki ja Markus Peltonen.

Tiedepääkirjoitus
Parkinsonin tauti – uraatistako apua?

Uraattitason nostaminen farmakologisesti voisi hidastaa sekä motoristen että kognitiivisten oireiden etenemistä, kirjoittaa Tua Annanmäki.

Ajassa
Mukana porukassa

– Johtoryhmässä on päässyt tutustumaan työyhteisöön laajemmin, kertoo erikoistuva lääkäri Joel Holmen.