Työkyvyttömyyseläkkeelle päätyvät todennäköisimmin he, joilla on useita mielenterveyshäiriöitä tai mielenterveyshäiriön lisäksi fyysinen sairaus tai ylikuormitusta työssä.

Vain pieni osa mielenterveyshäiriöstä kärsivistä työntekijöistä jää työkyvyttömyyseläkkeelle. Työkyvyttömyyseläkkeelle päätyvät todennäköisimmin henkilöt, joilla on yhtäaikaisesti useita mielenterveyshäiriöitä, fyysinen sairaus tai ylikuormitusta työssä.

Myös työntekijän korkea ikä ja matala peruskoulutus vaikuttavat työkyvyttömyyseläkkeelle jäämiseen, Työterveyslaitoksen seurantatutkimus osoittaa.

Työssä käyvillä yleisiä mielenterveysongelmia ovat masennus, ahdistuneisuus ja alkoholin käyttöön liittyvät häiriöt. Tutkimuksessa työkyvyttömyyseläkkeelle joutui 14 % masennus- tai ahdistuneisuushäiriöstä kärsivistä, 7 % alkoholiriippuvaisista ja 15 % monihäiriöisistä. Tutkittavia seurattiin tilastojen avulla seitsemän vuotta.

- Masennus- ja ahdistuneisuushäiriöt sekä monihäiriöisyys olivat yhteydessä tulevaan työkyvyttömyyteen. Kun muut eläköitymiseen liittyvät tekijät otettiin huomioon, vain monihäiriöisyys ennusti työkyvyttömyyseläkettä. Masennus- ja ahdistuneisuushäiriöt eivät siis välttämättä johda eläkkeeseen, vanhempi tutkija Kirsi Ahola Työterveyslaitokselta kertoo.

Eläkkeelle siirtyminen oli yleisempää mielenterveyden häiriöiden yhteydessä silloin, kun työntekijällä oli tutkimuksen alkuvaiheessa jokin ruumiillinen sairaus, korkea työkuormitus, ikää yli 45 vuotta tai peruskoulutasoinen pohjakoulutus. Näiden lisäksi yli kaksi viikkoa kestänyt sairausloma ennusti tulevaa eläkettä.

Aholan mukaan varhainen tarttuminen ongelmiin ehkäisee työkyvyttömyyttä.

- Kun työoloja seurataan ja kehitetään, voimme huolehtia siitä, että työkuormitus ei muodostu liialliseksi. Havaitsemalla ongelmat ja ottamalla ne varhain puheeksi esimies voi vaikuttaa työkyvyn edellytysten säilymiseen.

Suomessa kolmannes uusista työkyvyttömyyseläkkeistä myönnetään mielenterveyden häiriöiden perusteella.

Tutkimus perustui suomalaisia edustavaan Terveys 2000-aineistoon. Siihen osallistui 3164 suomalaista vuosina 2000-2001.

Jaana Ahlblad
Kuva: Pixmac