Akuutin vaiheen vaste aiheuttaa infektiopotilaalle sairaan olon. Miksi taudinaiheuttajalla menee usein vielä huonommin?

Esimerkiksi flunssapotilaan sairas olo johtuu elimistön puolustusreaktiosta taudinaiheuttajaa vastaan, mikä vahingoittaa myös omia soluja. The Quarterly Review of Biology -lehdessä julkaistussa artikkelissa pohditaan, miksi taudinaiheuttajat usein lopulta häviävät tämän taistelun.

Akuutin vaiheen vasteessa elimistössä tapahtuu toiminnallisia ja fysiologisia muutoksia, jotka stressaavat paitsi elimistöön tunkeutunutta bakteeria tai virusta, myös elimistöä itseään. Ne altistavat elimistön uusille infektioille ja saattavat joskus vahingoittaa soluja ja kudoksia enemmän kuin taudinaiheuttajan torjunta vaatii.

Immuunipuolustusjärjestelmä nostaa elimistön lämpötilaa sekä aiheuttaa ruokahaluttomuutta ja lievää anemiaa. Tietyt hivenaineet, kuten rauta, sinkki ja manganeesi eristetään osittain verenkierrosta.

Elimistö tarvitsisi energiaa paranemiseen, ja esimerkiksi sinkillä on tärkeä rooli toimivassa immuunipuolustuksessa, mutta silti taudinaiheuttaja kärsii tilanteesta usein vielä enemmän.

Artikkelin kirjoittajat ehdottavat syyksi stressitekijöiden kasaantumista. Taudinaiheuttajan stressinsietokyky heikkenee, kun se ensin muuttaa aineenvaihduntaansa voidakseen tunkeutua elimistöön ja pyrkii sitten lisääntymään. Taudinaiheuttajaa heikentää usein myös samanaikainen valkosolujen hyökkäys ja se muuttuu normaalia alttiimmaksi mm. korkean lämpötilan (kuumeen) vaikutuksille. Taudinaiheuttajan lisääntyminen on lisäksi riippuvaista isäntäsolujen sisältämistä ravinteista. Kun energian ja hivenaineiden määrää rajoitetaan, lisääntyminen hidastuu.

Tiina Lautala
Kuva: Panthermedia