Hämmästyttävää. Rikollista. Valvira epäonnistui. Terveydenhuolto kurjistuu. Ei paisutella. Lääkäriliiton kysely kertoo, että jupakka herätti monenlaisia ­reaktioita. Asiantuntijat kommentoivat lääkärien ajatuksia.

Mikä on olennaista, Valvira?

"Jospa Valvirakin miettisi, mikä on olennaista omassa toiminnassa? Nyt kentällä pelätään eniten Valviran tarkastuksia mm. vanhusten ateriarytmiin liittyen. Onko arvokeskustelun aika?"

"Jatkuva ihmisten vähentäminen ja virkamiesten työtehtävien määrän lisäys on syy, miksi tähän on tultu. Syyllisiä ovat resurssien leikkaajat."

"Meidät on jo lääkiksessä opetettu pelkäämään mahdollisia kanteluita ja niistä seuraavia toimenpiteitä. On lähes huijattu olo, että Valvira voi jaella huomautuksia, mutta ei pysty erottamaan lääkäreitä valelääkäreistä."

"Valvira ei ole pyydettäessäkään aikaisemmin selvittänyt oppilaitoksista todistusten aitoutta. Kyse on välinpitämättömyydestä, ei resursseista."

"Kaikkien ulkomailla opiskelleiden tutkintotodistukset tulee tutkia perusteellisesti nyt ja jatkossa."

"Keskustelusta on jäänyt pois se, että ulkomailla on yliopistoja, joista saa oikean todistuksen, mutta se ei takaa että tutkinnot on todella tehty. Tiedän paikkoja, joissa lopputentti suoritetaan lahjomalla."

"Olen Venäjällä valmistunut lääkäri ja tiedän, kuinka tarkasti meitä tarkistetaan. Joka mutkassa tarvittiin paperit alkuperäisessä muodossa, käännettynä ja notaarin todistamana: ylilääkärit, poliisi, Valvira ja Tampereen yliopisto. Ihmettelen, miten valelääkärit pääsivät läpi."

"Valvirallekin sattuu virheitä, kuten meille kaikille."

"Valvira ei valitettavasti ole onnistunut tehtävässään. Muusta ei ole kysymys. Asiaa ei pidä paisutella."

Peiliin katsomisen paikkoja riittää

Valviran lupaosaston johtaja Jussi Holmalahti katsoo, että lääkärien kritiikki Valviraa kohtaan on osin oikeutettua, osin ei.

– Valelääkäreitä koskevien päätösten osalta Valvira on kieltämättä epäonnistunut tehtävässään.

Holmalahdesta on naiivia kuvitella, että tutkintotodistusten aitouden varmistaminen yhteydenotolla ulkomaiseen yliopistoon olisi ratkaisu ongelmaan. Vilppiä voi tehdä niin monella tasolla. Todistusten lisäksi on kiinnitettävä huomiota Suomessa suoritettuihin kliinisiin kuulusteluihin, kielitaitoon ja harjoittelun aikaisiin arviointeihin. Viime kädessä ammattitaito arvioidaan päivittäisessä työssä.

Valviran kannan mukaan ulkomailla opiskelleen tulisi voida työskennellä Suomessa vasta laillistuksen jälkeen. Kokeiden välisestä työskentelystä siis luovuttaisiin.

Kohu on nostanut tapetille kysymyksen Valviran resursseista. Ne ovat pysyneet samoina tai jopa hiukan pienentyneet, vaikka työmäärä on lisääntynyt ja toimintaympäristö muuttunut.

– Valvonnan lisäresursoinnilla voidaan paikata asiaa, mutta lopulta kysymys on asennemuutoksesta. Siinä kaikki kantavat oman vastuunsa toiminnasta, niin työnantajat, työntekijät, virkamiehet kuin jopa potilaatkin, Holmalahti toteaa.

Holmalahti muistuttaa, että myös aluehallintovirastoilla on oma roolinsa sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnassa.

– Uskon enemmän terveydenhuollon ammattilaisten haluun tehdä hyvää ja oikein kuin rangaistuksilla pelotteluun. Valelääkäritapahtuma on surullinen episodi Valviran historiassa. Valviran koko toimintaa ei voi kuitenkaan voi ampua alas. Opiksi tulee luonnollisesti ottaa ja parantaa toimintaa.

Holmalahden mukaan tapauksessa on ehkä kyse laajemmasta muutoksesta yhteiskunnassa.

– On turhaa kuvitella, että jokainen hakeutuisi sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukseen puhtaasti auttamisen halusta tai että ala olisi turvassa epärehellisyydeltä. Vuosikymmenien työskentely lääkärinä Suomessa ilman alan koulutusta ei todellakaan pitäisi olla mahdollista. Tämän osalta peiliin katsomisen paikkoja on useita.

Ammattitaidon ylläpitäminen puheeksi

"Valelääkärit lienevät yksittäistapauksia. Ennemmin olisin huolissani niistä, jotka valmistumisen jälkeen eivät ylläpidä ja kehitä ammattitaitoaan."

"Koen vaikeimpana ymmärtää, että ilman koulutusta voi toimia yli 10 vuotta näin vaativassa ammatissa."

"Valelääkärien työstä aiheutuneita virheitä vähätellään."

"Valelääkäri oli meillä amanuenssina. Olimme kyllä hämmentyneitä hänen jutuistaan. Hän oli ollut hoitajana ja kiertoläppärin kanssa hän oli kätevä, kun me muut takkuilimme. Muuten hänet oli parempi pitää katselijana. Jos valittaa ulkomailta tulleiden huonosta osaamisesta, leimautuu helposti ulkomaisen työvoiman vastustajaksi, jopa rasistiksi."

"Yleisesti pitäisi keskustella siitä, mitä tehdä, vaikka paperit ovat kunnossa, mutta kielitaito ei ole riittävä."

"Tampereen tenttiä pitäisi uudistaa, koska sen läpäiseminen ei tunnu takaavan riittäviä lääketieteellisiä taitoja eikä kielitaitoa."

"Tampereen tenttien reputusprosentit osoittavat, ettei tenttejä ole mitenkään helppo läpäistä eikä tiukentamiseen ole aihetta. Pikemminkin tulisi harkita, voiko Valvira lainkaan myöntää väliaikaisia lääkärinoikeuksia ETA-alueen ulkopuolella koulutetuille ennen kuin kaikki tentit on läpäisty."

"Ulkomailta valmistuneena olen aina hämmästellyt sitä, ettei 10 vuoden aikana kahta työnantajaa lukuun ottamatta kukaan ole ollut kiinnostunut tutkintotodistuksestani tai työkokemuksestani. Ilman tällaista passiivisuutta valelääkärijupakkaa tuskin olisi edes syntynyt."

"Julkisuudessa esiintyy monenlaisia koululääketiedettä kyseenalaistavia kollegoja. He saattavat vaarantaa profession uskottavuutta enemmän kuin valelääkärit."

Lääkäri vastaa taidoistaan

Yleislääketieteen professori Kari Mattila Tampereen yliopistosta summaa, että lääkärikunnalla ei selvästi ole yhtenäistä näkemystä taitoihin liittyvistä kysymyksistä.

– Tampereen tenttijärjestelmää, jota toistaiseksi yksikään valelääkäri ei ole läpäissyt, ei tunneta ja siksi sitä epäillään. Toisaalta ymmärretään, että volyymiltaan suurempi ongelma saattavat olla Suomessa koulutetut lääkärit, jotka ovat antaneet ammattitietonsa ja -taitonsa rapistua. On myös hömppään hurahtaneita.

Lääkäreillä on monenlaisia mielipiteitä ulkomaalaistaustaisten lääkärien kielitaidon riittävyydestä. Mattilan mukaan syynä voi olla, että kielitaitoa arvioidaan kesken prosessin ikään kuin tulija olisi jo valmis lääkäri. Amanuenssiakin saatetaan pitää täytenä lääkärinä.

Tampereen tenttejä ei Mattilan mukaan voi läpäistä, jos ei ole jonkinlaista kielitaitoa. Tenttien suorittaminen voi kestää vuosia.

– On ihan viisasta, että voi tulla amanuenssiksi ja harjoitella tehtäviin asteittain. Se auttaa kiistatta integroitumisessa ja kielitaidon hankkimisessa, Mattila sanoo.

Hän muistuttaa, että lain mukaan vastuu taidoista on lääkärillä. Vastuu puutteisiin tarttumisesta on myös työnantajalla.

Hyviä kommentteja, Lääkäriliitto!

"On tärkeää nostaa esiin, että valelääkärit eivät kerta kaikkiaan ole lääkäreitä. Mielestäni liitto on tuonut juuri sitä esiin."

"Liitto voisi ohjeistaa jäsenistöä siitä, miten kollegiaalisuudesta tinkimättä tulisi toimia tilanteissa, joissa epäilee kollegan ammattitaitoa."

"Lääkäriliitto voisi viestiä julkisuudessa, että suurin osa lääkäreistä on vastuuntuntoisia, luotettavia ja ammattitaitoisia. Antaa perspektiiviä."

"Lääkäriliitto on ollut varsin näkymätön julkisuudessa."

"Heikki Pälveen esiintyminen julkisuudessa on ollut kiihkottoman asiallista ja kiitoksen arvoista."

"Julkinen terveydenhuolto kurjistuu, ja osasyynä on lääkäreiden virta yksityispuolelle. Tähän haitalliseen kehitykseen tarvitaan poliittisesti ohjattua muutosta, jossa myös Lääkäriliiton on tärkeä olla mukana, eikä ainoastaan privaattipuolta ja ulkoistamista tukemassa."

"Liiton pitäisi ottaa napakammin kantaa siihen, että keskustelu tuntuu jatkuvasti kääntyvän vuokralääkäreihin."

"Lääkäriliiton ei tarvitse ylireagoida, meillä on puhtaat jauhot pussissa ja potilaiden luottamus paikallaan."

Vahvaa ammattijärjestöä tarvitaan

Lääkäriliiton toiminnanjohtajan Heikki Pälveen mukaan liiton tiedotteet ja haastattelut näkyivät uutisissa jopa poikkeuksellisen hyvin. Silti moni lääkäri ihmetteli liiton näkymättömyyttä.

– Jäsentemme vaatimustaso liiton toiminnalle on korkealla, hän toteaa.

Pälve voi kuitenkin olla tyytyväinen, sillä liitto sai paljon kiitosta nopeasta, näkyvästä ja asiallisesta kommentoinnista. Lääkärien mielestä erityisen onnistunutta oli eron tekeminen Valviran ja liiton vastuiden välillä sekä valelääkärin ja lääkäriyden selvä erottaminen.

Pälve näkee lääkärien ajatuksissa jakautumisen useisiin alaryhmiin.

– Tässäkin yhteydessä osa jäsenistä näkee, että liitto suosii yksityissektoria, kun toiset syyttävät, että liitto edistää vain julkisen sektorin toimintaa. Kaikkien jäsenryhmien tasapainoinen ja monipuolinen edunvalvonta on tärkeää ja haasteellista, hän sanoo.

– Valelääkäri-ilmiö toi selvästi esiin, että on paljon yllättäviäkin asioita, joissa kaikkien lääkäriryhmien edut ovat samansuuntaisia ja asioita, joita voimme yhteiskunnassa edistää vain yhdessä vahvan ammattijärjestön avulla.

Vääränlainen kollegiaalisuus näkyy

"Olen huolissani kollegiaalisuudesta. Mediassa se on nostettu esille negatiivisena asiana niin, että lääkärit piilottelevat toisten virheitä. Nuorena lääkärinä koen kollegiaalisuuden erityisen tärkeäksi, enkä ole kokenut, että sen varjolla yritettäisiin peitellä toisten virheitä."

"Vääränlainen kollegiaalisuus on tullut aika ajoin esiin pitkin ammatinharjoittamistani. Osaamattomuutta, eri syistä johtuvaa työrajoitteisuutta ja päihdeongelmiakin hyssytellään."

"Kehottaisin lääkäreitä terveeseen uteliaisuuteen, kun työpaikalle tulee uusi lääkäri. Triviaalit kysymykset, kuten ’kuka oli kurssisi isäntä’ voisivat saada valelääkärin ansaan."

"On paradoksaalista, että lääkärien odotetaan pystyvän vaikuttamaan toimintaan, joka on verrattavissa petokseen. Lääkärit eivät itse voi valvoa itseään."

"Itse en ainakaan tiedä mihin ottaa yhteyttä, jos epäilen jonkun lääkärin pätevyyttä."

"Meitä Laihon tunteneita hämmentää, että emme huomanneet työskentelyssä epäilyttävää. Lääkärin oudot määräykset ja työtapa tulevat ehkä selvemmin esiin hoitajien silmin, heitä pitäisi kuunnella enemmän."

"Jos jatkossa kaikki syynäävät lääkäreitä, työpaikkakiusaaminen ja uupumus varmasti lisääntyvät."

Kollegiaalisuudesta pitää keskustella

Kollegiaalisuus nousee lääkärien kommenteissa esiin. Valelääkärikohussa ei kuitenkaan varsinaisesti ole kyse siitä, näkee Lääkäriliiton eettisen neuvottelukunnan puheenjohtaja, dosentti Samuli Saarni.

– Kollegiaalisuudesta on varmaan syytä keskustella huomattavasti enemmän. Ei ehkä ole ihan selkeää, mitä sillä pitäisi tarkoittaa ja miksi sitä on.

Saarni korostaa, että oikeanlainen kollegiaalisuus parantaa potilaiden hoitoa ja helpottaa lääkärin työtä. Kollegan virheiden peittely ei kuulu siihen, eikä toisaalta etsivänä oleminenkaan.

Mitä tehdä, jos epäilee kollegan virhettä?

– Ensisijaisesti asia kannattaa ottaa puheeksi suoraan kollegan kanssa. Jos se ei onnistu luontevasti, niin sitten kollegan esimiehen kanssa. Ei pidä ottaa heti yhteyttä viranomaisiin tai olla tekemättä mitään, Saarni sanoo.

Nimettömät kommentit on kerätty Lääkäriliiton kyselystä, joka tehtiin marraskuussa 2011. Kyselyyn vastasi noin 6 000 lääkäriä.