Poistetaan, korotetaan tai vähennetään – yhtä selvää mielipidettä ei ollut, kun Lääkärilehti kysyi ylilääkäriltä eri puolilta maata, mitä terveyskeskusmaksulle pitäisi tehdä.

Ylilääkäri Kaisa Nissinen-­Paatsamala
Helsinki, Idän terveysasema

Itäisen alueen väestöpohja on noin 152 000. Alueella esiintyy työttömyyttä ja sosioekonomisia ongelmia. Alueella asuu myös paljon maahanmuuttajia.

– Maksun poistaminen aikoinaan oli huono ratkaisu. Terveyskeskukset leimattiin arvauskeskuksiksi, kun arvostus mureni. Jos maksu aiotaan nyt säilyttää, niin köyhien ja pienituloisten mahdollisuus saada hoitoa pitää turvata esimerkiksi vapaakortilla tai maksusitoumuksella, jonka sosiaalitoimi myöntää vaikkapa vuodeksi kerrallaan. Moni jättää jo nyt lääkkeet ostamatta rahapulan takia. ­ Yksi haastava ryhmä on sellaiset maahanmuuttajanaiset, joilla on vähän tai ei lainkaan omaa rahaa käytössä, sanoo Nissinen-­Paatsamala.

Ylilääkäri Niilo Keränen
Kuusamo

Kuusamon terveyskeskuksessa, Rukan hiihtokeskuksen kupeessa, väestöpohja on 16 500 ja lisäksi ­potilaina on ­matkailijoita.

– Maksu on merkittävä tulonlähde, koska terveyskeskuksen päivystyspotilaista 13 % on ulkopaikkakuntalaisia turisteja. Emme ole edes keskustelleet maksun poistamisesta. En myöskään näe vaaraa, että nykyinen kohtuullinen maksu haittaisi näin pienen väestöpohjan alueella potilaiden hakeutumista lääkärin vastaanotolle. Tunnemme alueen asukkaat kohtalaisen hyvin. Jos jollakin ei ole ­varaa maksuun, hoidamme asian toimeentulotuen kautta. Toisaalta on myös tärkeää, että terveydenhuollossa pyrittäisiin vahvistamaan kansalaisten kykyä ja halua ottaa vastuuta omasta terveydestä, Keränen miettii.

Vuokko Nummi
kuva: PantherMedia

Lue kaikki haastattelut perjantaina 2.12. ilmestyvästä Lääkärilehdestä.