Mitä vikaa kansan terveydessä? (pääkirjoitus 39/2001)
Suomalaisten terveys on viime vuosikymmeninä jatkuvasti parantunut. Elinajan odote on pidentynyt ja sairauksista johtuvat toimintakyvyn rajoitukset ovat vähentyneet. Tänään suomalainen mies elää yli 74-vuotiaaksi ja suomalainen nainen yli 81-vuotiaaksi. Kansanterveyden suotuisa yleiskehitys ilmenee myös ihmisten subjektiivisissa kokemuksissa. Etenkin keski-ikäiset kokevat terveytensä aikaisempaa selvästi paremmaksi.1900-luvun ensi vuosikymmeninä terveyden koheneminen johtui infektiotautien vähenemisestä. 1950-luvun jälkeen ongelmiksi nousivat sepelvaltimotauti, syöpä, diabetes ja tapaturmat. Myös osa uusista ongelmista on onnistuttu ratkaisemaan. Työikäisten sepelvaltimotautikuolleisuus on vähentynyt 75 %:lla, syöpäkuolleisuus on pienentynyt, liikennekuolemat ovat vähentyneet ja lasten hampaat ovat lähes maailman terveimpiä. Myönteistä yleiskuvaa varjostavat kuitenkin mielenterveyden ongelmien, päihdesairauksien, lihavuuden, diabeteksen ja allergioiden lisääntyminen.
Terveys on viime vuosina parantunut monista syistä. Miesten tupakointi on nopeasti vähentynyt ja tänään enää hieman yli neljännes miehistä ja viidennes naisista tupakoi. Huolta aiheuttavat suomalaiset nuoret. He tupakoivat enemmän kuin aikuiset ja sijoittuvat eurooppalaisissa vertailuissa selvästi keskiarvojen yläpuolelle.
Ravitsemuskäyttäytymisen muutokset ovat toinen tärkeä väestön terveyden kohenemisen syy. Kasvirasvat ja kevytlevitteet ovat korvanneet voin ja rasvaton ja vähärasvainen maito täysmaidon. Kasvisten ja hedelmien käyttö on lisääntynyt ja suolan käyttö vähentynyt. Muutosten seuraukset ovat dramaattisia. Suomalaisten keskimääräinen veren kolesterolipitoisuus on pienentynyt lähes viidenneksellä ja on tänään eurooppalaista keskitasoa.
Hyvän hoidon merkitys muuttuu vuosi vuodelta yhä tärkeämmäksi tekijäksi väestön terveyden kannalta. Uuden lääkintäteknologian avulla on mahdollista pidentää elämää ja parantaa toimintakykyä ja elämänlaatua. Osa teknologioista on kuitenkin kalliita ja lisää voimakkaasti resurssitarvetta. Suomalaisten pahin terveysuhka on tänään päihteiden käyttö. Huumeiden käyttö lisääntyy. Alkoholin kulutus kasvaa ja alkoholisairaudet ja -kuolemat yleistyvät. Ongelma ei ole alkoholin kokonaiskulutus, vaan humalahakuinen alkoholikulttuuri. Tulevaisuus ei näytä tätä päivää paremmalta. Lapset ja nuoret ovat vähintään yhtä humalahakuisia kuin vanhempansa.
Mielenterveyden ongelmat ovat kasvamassa, ainakin jos mittarina käytetään näistä syistä eläkkeelle siirtyvien lukumäärää ja ihmisten omia tuntoja. Tärkeitä tekijöitä näyttävät olevan työttömyys ja syrjäytyminen, työelämän kasvavat vaatimukset ja perheinstituution rapautuminen. Taustalla on yhteiskunnan murros, nopea siirtyminen maatalousyhteiskunnasta tietoyhteiskuntaan ja uudelleen kiihtynyt maan sisäinen muuttoliike.
Terveys jakautuu väestössä epätasaisesti. Itä- ja Pohjois-Suomen kansalaisten terveys on edelleen huonompi kuin länsi- ja eteläsuomalaisten. Sosiaaliryhmittäiset terveyserot ovat Länsi-Euroopan suurimpia. Väestöryhmittäiset terveyserot eivät ole supistuneet, vaikka niiden pienentäminen on ollut yksi Suomen terveyspolitiikan tärkeimmistä tavoitteista. Lähivuosien terveyspolitiikan suurin haaste on kuitenkin väestörakenteen muutos. Yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa 50 %:lla muutamassa vuosikymmenessä. Vaikka uuden vuosituhannen seniorikansalaiset ovat terveempiä kuin ikätoverinsa 1950- ja 1960-luvuilla, lisää ikärakenteen muutos resurssitarvetta ja pakottaa ajattelemaan palvelujärjestelmän toimintaperiaatteet kokonaan uudelleen.
On perusteltua uskoa, että suomalaisten terveyden myönteinen kehityssuunta jatkuu ainakin lähivuosina. Tämä edellyttää kuitenkin jo toteutettujen terveyttä edistävien toimenpiteiden tehostamista ja uusia ratkaisuja väestön elinolojen, terveystottumusten ja terveyspalvelujen parantamiseksi. Terveydenhuoltoon tarvitaan välttämättä lisää voimavaroja. Ilman resursseja ei nopeasti vanhenevan kansakunnan terveydestä ja toimintakyvystä pystytä huolehtimaan.
JUSSI HUTTUNEN
