Rokottaminen on takkuillut monissa kunnissa. Tiistaina STM ilmoitti, että kunnille annetaan lisää tukea ja ohjeistusta A(H1N1)-epidemian hoitoa varten. Valtioneuvosto myöntää tähän tarkoitukseen kunnille kolme miljoonaa euroa lisärahaa.

Miten A(H1N1)-rokotusten järjestämisessä ilmenneet ongelmat voisi välttää, Oulun terveydenhuollon ylilääkäri Päivi Hirsso?

- Jatkossa hajautetaan enemmän - lapset neuvoloihin, yli 65-vuotiaille oma rokotuspaikka. Meillä pyritään antamaan kausi-influenssarokotuksiin tuleville riskiryhmäläisille ja alle 3-vuotiaille molemmat rokotukset yhtä aikaa. Isossa kaupungissa on pakko ottaa ryhmiä limittäin, koska ryhmien rokottaminen vie useita viikkoja.

Mikä meni pieleen?

- Massarokotuksista ei ollut kokemuksia. Riskiryhmään kuuluvien määrää ei ole varmuudella tiedetty. Tieto saatavien rokotteiden määrästä on tullut viimetingassa.

- Tiukka kirjaamiskäytäntö on vienyt kohtuuttomasti aikaa. Joillakin terveysasemilla rokotuksia saatiin nopeutettua kirjaamalla potilaiden tiedot käsin.

Rokotukset ovat aiheuttaneet jonoja ja kiihtymystä. Miksi, Kuopion terveyspalvelujen vastuualuejohtaja, ylilääkäri Matti Pietikäinen?

- Rokotushalukkuus yllätti. Laskelmat, jotka perustuivat kokemuksiin kausi-influenssarokotuksista, osoittautuivat vääriksi. Jonossa oli satoja ihmisiä, jotka eivät kuuluneet sen päivän rokotettaviin. Osa ihmisistä oli hysteerisiä ja käyttäytyi aggressiivisesti.