Työpaikkakiusaaminen on noussut puheenaiheeksi. Kiusaaminen tulee usein esiin myös työterveyslääkärin vastaanotolla.

- Potilas saattaa tulla valittamaan somaattista vaivaa, mutta keskustelun edetessä paljastuukin, että todellinen ongelma on kiusaaminen työpaikalla, sanoo Suomen Työterveyslääkäriyhdistyksen varapuheenjohtaja, Työterveys Wellamon johtava ylilääkäri Satu Väihkönen.

Varsinaisesti epäasiallinen kohtelun selvittely työpaikalla kuuluu työnantajalle ja työsuojelulle eikä työterveyshuollolle. Potilas voi kuitenkin tarvita kiusaamisen aiheuttamaan oireiluun myös lääkärin apua. Lisäksi työterveyslääkäri tuntee yrityksen ja sen työsuojelukäytännöt ja voi neuvoa, miten epäasialliseen kohteluun työpaikalla voidaan puuttua.

Väihkönen sanoo, että kiusaamistapauksissa lääkärin tehtävä on kuunnella ja tukea potilasta. Useimmiten vastaanotolla sovitaan, että potilas selvittää itse asiaa työpaikallaan. Samalla sovitaan kontrollikäynti, jolloin voidaan käydä läpi, miten asia on edennyt. Jos asiat eivät selviä työpaikan sisäisillä keskusteluilla, työterveyshuolto voi tarjoutua auttamaan tilanteen korjaamisessa.

- Potilaan luvalla tietenkin.

Pelisäännöt selkiyttävät tilannetta

Väihkönen muistuttaa, ettei työterveyshuollossa pidä ottaa kantaa siihen, kuka on syyllinen ja kuka uhri.

- Monesti asiat selviävät, kun työterveyspsykologin avulla sovitaan yhteisistä pelisäännöistä, joita työpaikalla noudatetaan.

Lääkärillä ei yleensä ole aktiivista roolia työpaikalla tapahtuvissa selvittelyissä, mutta hän voi olla mukana, kun tehdään yhteenvetoa siitä, mistä muutoksista on sovittu.

Kiusaamistilanteiden selvittely on hankalinta pienissä yrityksissä, joilla ei ole omaa työsuojeluorganisaatiota - varsinkin jos työntekijä kokee työnantajan kiusaavan.

- Jos työnantaja ei halua päästää työterveyshuoltoa työpaikalle asiaa selvittelemään, eikä halua maksaa kuluja työntekijän oireiden hoidosta, työterveyshuolto ei voi tehdä paljon mitään.

Työntekijällä on toki tällaisessa tilanteessa mahdollisuus ilmoittaa epäasiallisesta kohtelusta aluehallintovirastolle ja käynnistää selvitykset siitä, onko tapahtunut työsuojelurikos.

Rohkaise potilasta

Väihkönen painottaa, että ihmisiä on syytä rohkaista puuttumaan epäasialliseen kohteluun. Jos kiusaamiseen ei puututa, ongelmat jäävät ratkaisematta ja kiusaaminen työpaikalla voi jatkua.

- Aika paljon on kuitenkin tilanteita, joissa ihmiset eivät halua ottaa asia esiin työpaikalla, vaan hakevat apua työterveyshuollosta ja tyytyvät sitä kautta samaansa apuun ja tukeen. Se on hiukan surullista, koska silloin ei päästä puuttumaan syihin, vaan hoidetaan vain oireita.

Väihkönen sanoo, että lääkärin ensisijainen tehtävä kiusaamistapauksissa on auttaa potilasta pysymään työkykyisenä.

- Kannustan potilasta ottamaan asian esille työpaikalla ja kerron työnantajan, työsuojelun ja työterveyshuollon mahdollisuuksista auttaa tilanteessa. Mutta jos potilas on päättänyt irtisanoutua, tuen myös siinä päätöksessä. Yritän varmistaa, ettei potilas heittäydy tyhjän päälle, vaan hänellä on uusi työpaikka tai toimeentulo tiedossa.

Tästä liikkeelle

Kuuntele ja tue potilasta, mutta älä asetu kenenkään puolelle.

Kehota ottamaan asia esille työpaikalla.

Kerro, että työterveyshuolto voi auttaa asian selvittelyssä ja sovittelussa.

Sovi kontrollikäynti.