Maailmassa on pula radioaktiivisesta molybdeenista, josta saadaan ^99mteknetium-radionuklidia sairaaloiden gammakuvauksia varten. Ajoittain pula on jo viivästyttänyt potilaiden tutkimuksia. Suomeen molybdeenia on toistaiseksi riittänyt.

Suomessa tehdään yli 40 000 diagnostista isotooppitutkimusta vuosittain. Niistä yli 80 prosentissa on merkkiaineena ^99mteknetium-radionuklidilla leimattu radiolääke. Teknetium on nopeasti hajoava radionuklidi, jota käytetään erityisesti luuston, sydänlihasverenkierron, keuhkoverenkierron ja vartijaimusolmukkeiden gammakuvauksissa. Teknetium yhdistetään eri tutkimuksissa eri kantaja-aineisiin, jotka hakeutuvat verestä haluttuun elimeen. Teknetiumin lähettämää gammasäteilyä kuvataan gammakameralla.

99mteknetium-radionuklidin puoliintumisaika on vain kuusi tuntia. Siksi sitä ei voi ostaa varastoon, vaan sitä tuotetaan sairaaloissa päivittäin sen emoaineesta molybdeenistä erityisellä molybdeeni-teknetium-generaattorilla. ⁹⁹molybdeeni-radionuklidin puoliintumisaika on sekin lyhyt, 66 tuntia. Niinpä sairaalat tarvitsevat uusia generaattoreita viikoittain.

99molybdeeni-radionuklidia tuotetaan säteilyttämällä rikastettuja uraaniytimiä ydinreaktorissa. Molybdeenia tuottaa läntisessä maailmassa kuusi tutkimusreaktoria, jotka sijaitsevat Kanadassa, Alankomaissa, Ranskassa, Belgiassa ja Etelä-Afrikassa. Kaikki reaktorit ovat yli 40 vuotta vanhoja. Niiden huoltoaikataulut on synkronoitu, ettei molybdeenin tuotantoon tulisi katkoksia.

Vanhat reaktorit reistailevat

Viime syksynä Kanadan, Belgian ja Ranskan reaktorit olivat yhtä aikaa määräaikaishuollossa. Samaan aikaan Hollannin Pettenin HFR-reaktorissa havaittiin korroosiota ja se jouduttiin sulkemaan. Yllättäen kaikki merkittävät molybdeenintuottajareaktorit olivat poissa pelistä.

Euroopassa molybdeenipula vaikeutti tuhansien potilaiden tutkimuksia. Joitakin tutkimuksia voitiin tehdä korvaavilla tavoilla, osa jouduttiin siirtämään myöhemmäksi.

Suomessa syksyn tuotantokatkos ei ehtinyt aiheuttaa ongelmia. Vuosihuollossa ollut Kanadan reaktori saatiin muutamassa päivässä takaisin tuotantoon.

Toukokuussa 2009 Kanadan NRU-reaktorissa havaittiin korroosion aiheuttama raskasvesivuoto. Vuoto aiheutti reaktorin sulkemisen, jonka arvioidaan kestävän useita kuukausia. Muut reaktorit toimivat, mutta niiden vuosihuollot voivat aiheuttaa ongelmia molybdeenituotannossa.

- Suomen tarvitsema molybdeenimäärä on kuitenkin niin pieni, että ilmeisesti meille molybdeeniä saadaan riittävästi, arvelee HUSLABin isotooppifyysikko

Inkeri Sippo-Tujunen

Jorvin sairaalasta.

Haavoittuva rakennelma

Tuotannon katkosten lisäksi kuljetusten toimiminen on toisinaan epävarmaa.

- Lentoyhtiöt saavat itse päättää, ottavatko radioaktiivisia aineita kuljetettavakseen. Joskus se on aiheuttanut ongelmia, Sippo-Tujunen kertoo.

Takavuosina Kanadan reaktorin kuljetustyöntekijöiden lakko uhkasi gammakuvauksia eri puolilla maailmaa.

- On ihme, että systeemi on toiminut näinkin hyvin tähän asti, Sippo-Tujunen pohtii.

Molybdeenintuotannon tulevaisuuskin on hämärän peitossa. Uusia reaktoreita pitäisi saada vanhojen tilalle. Kanadassa oli jo rakenteilla kaksi uutta tutkimusreaktoria, mutta suunnitteluvirheen takia niitä ei saatu käyttöön. Ranskassa rakennetaan uutta reaktoria, Belgiassa ja Hollannissa suunnitellaan uusia reaktoreita.

Molybdeenintuotannon turvaamiseksi olisi parempi, että kaikki reaktorit eivät olisi yksittäisten valtioiden omistuksessa ja niiden veronmaksajien varassa. Vaarana on, että valtiot vaikkapa taantuman vuoksi jarruttelevat reaktorihankkeitaan.

- Eurooppaan pitäisi saada EU:n hallitsema yhteinen molybdeenintuottaja, Sippo-Tujunen pohtii.

Apu hiukkaskiihdyttimestä?

Teknetiumin korvaaminen on hankalaa. Uusia menetelmiä etsitään jatkuvasti sekä molybdeenin tuotantoon että teknetiumpohjaisten radiolääkkeiden korvaamiseen. Osan tutkimuksista voisi tehdä vaihtoehtoisilla radiolääkkeillä, mutta vaikkapa talliumin säteilyannos sydänpotilaalle on huomattavasti teknetiumia suurempi.

Osa kuvauksista voidaan tulevaisuudessa ehkä tehdä toisella isotooppilääketieteen työkalulla - PET-kameralla. PET-tutkimuksissa yleisimmin käytetyt radiolääkkeet on leimattu syklotronilla tuotettavalla ¹⁸fluori-radioisotoopilla. Syklotroneja, jotka ovat tietynlaisia hiukkaskiihdyttimiä, on maailmassa tuhansia, joten tuotanto on tasaisempaa ja turvatumpaa kuin ydinreaktoreilla. Esimerkiksi luuston gammakuvaukset voitaisiin korvata natriumfluoridi-PET-kuvauksilla. PET-kameroiden käyttöä rajoittaa se, että niitä on Suomessa vasta muutamia. PET-kuvaukset ovat myös huomattavasti gammakuvauksia kalliimpia.