Viime keväänä huipussaan ollut mykoplasmaepidemia on laantumassa. Epidemia oli voimakas ja poikkeuksellisen pitkä.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tartuntatautirekisteriin on tänä vuonna ilmoitettu heinäkuun loppuun mennessä yli 2 900 varmennettua mykoplasmatapausta.

- Epidemia alkoi viime syyskuussa ja voimistui maaliskuuhun saakka, jolloin se saavutti huippunsa. Ilmoitettuja tapauksia oli maaliskuussa yli 800, sanoo osastojohtaja, tutkimusprofessori Petri Ruutu THL:sta.

Epidemia oli selvästi käynnissä vielä huhti- ja toukokuussa, jolloin varmennettuja tautitapauksia oli useita satoja. Kesäkuussa niiden määrä oli jo selvästi vähentynyt mutta oli silti yli kaksinkertainen viime vuoden kesäkuuhun verrattuna.

Väestöpohjaan suhteutettu ilmaantuvuus oli suuri esimerkiksi Pohjois-Savon, Varsinais-Suomen ja Satakunnan sairaanhoitopiireissä.

Mykoplasmainfektio on yleensä hyvin lievä hengitystieinfektio, joka usein paranee ilman hoitoa. Se voi kuitenkin aiheuttaa myös poikkeavia taudinkuvia.

- Mykoplasma kannattaa muistaa pitkittyneen kuumeilun, erilaisten neurologisten oireiden ja vähän epätyypillisten taudinkuvien mahdollisena aiheuttajana, sanoo infektiolääkäri Irma Koivula KYS:stä.

KYS:ssä on esimerkiksi hoidettu 60-vuotias potilas, jonka aivotulehduksen aiheuttajaksi pystyttiin selkäydinnesteestä toteamaan mykoplasma. Miehen oireita olivat sekavuus, muistamattomuus, pysähtyneisyys ja erittäin korkea kuume. Tulehdusarvo sen sijaan oli matala.

Mykoplasmainfektion hoitoajat vaihtelevat.

- Hoidon on oltava yksilöllinen. Yleisin suositus hoitoajaksi on viikosta kahteen viikkoon, mutta yksilöllistä räätälöintiä tarvitaan, Koivula toteaa.

Mykoplasmadiagnostiikka on hänen mukaansa syytä ottaa huomioon yhtenä vaihtoehtona, jos potilaan yskä jatkuu sitkeästi.