Lehti 10: Ajan­kohtai­sta 10/2012 vsk 67 s. 756

Netin ruokapäiväkirja on lahjomaton opettaja

Anne Seppänen

Mitä seuraa, kun metabolisista riskitekijöistä ja ylipainosta kärsivät henkilö ottaa älypuhelimellaan valokuvan jokaisesta ateriastaan ja lähettää kuvat nettipalveluun, josta vaikkapa lääkäri ne katsoo?

Ainakin tuloksena on lahjomatonta faktaa siitä, milloin ja miten potilas syö.

- Sähköinen ruokapäiväkirja MealTracker on opettavainen väline. Se kertoo nopeasti muutaman olennaisen perusasian: mihin aikaan ihminen syö, miten pitkät ovat aterioiden välit, syökö hän tien päällä vai kotona, itse tehtyä vai valmisruokaa ja miten paljon vaihtelua ruokavaliossa on, kertoo yleislääkäri Mikko Lehtovirta.

Lehtovirta on käyttänyt sähköistä ruokapäiväkirjaa työssään parisen vuotta. Kaikki alkoi siitä, kun liikuntafriikki etsi itselleen netistä sähköistä ruokapäiväkirjaa elämänsä ensimmäistä personal trainer -jaksoa varten. Kokeiltuaan MealTrackeria ensin itseensä, Lehtovirta on käyttänyt sitä myös potilastyössään.

- Pääsääntöisesti potilaat ovat olleet nuoria aikuisia, joilla on metabolisia riskitekijöitä ja jonkin verran ylipainoa ja jotka ovat olleet valmiita kokeilemaan älypuhelinsovellusta.

Huonot tottumukset päivänvaloon

Ennen kuin päiväkirjan pitäminen aloitetaan, potilaalle on syytä kertoa, ettei tässä vaiheessa kannata jarrutella syömistään, jotta tulokset olisivat totuudenmukaiset. Kun päiväkirjaa sitten tutkitaan vastaanottotilanteessa, päästään helposti käsiksi virheellisiin käsityksiin terveellisestä syömisestä.

- Sen jälkeen on ihmisen omassa vallassa, ottaako hän oivalluksesta kopin.

Sopiva aika sähköisen ruokapäiväkirjan käyttöön on Lehtovirran kokemuksen mukaan muutama viikko, johon sisältyy muutama vastaanottokäynti. Sen jälkeen asian voi jättää joksikin aikaa hautumaan.

Lue myös

Myös sovellusta käyttävä lääkäri tai hoitaja on Lehtovirran mukaan uudessa tilanteessa: on ymmärrettävä, miten toista ihmistä houkutellaan tekemään hyviä asioita.

- Rooli muuttuu enemmän kanssakulkijaksi tai oppaaksi, työhön tulee pedagoginen aspekti.

Lehtovirta ei usko, että sovellusta käyttämällä lääkäri, hoitaja tai vaikkapa personal trainer astuisi ravitsemusterapeuttien tontille tai että sovellus tekisi kirjallisesta ruokapäiväkirjasta tarpeettoman.

- Suurin osa länsimaisen ruokavalion ongelmien kanssa painivista ihmisistä ei koskaan päädy ravitsemusterapeutin vastaanotolle. Kevyempi konsultaatio ja muutamien perusasioiden oivaltaminen saattaa silti olla tarpeen.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030