Verkko-osaamiselle olisi käyttöä, osoittavat kriisiviestinnän asiantuntijoiden A(H1NI)-pandemian aikaisesta viestinnästä tekemät havainnot. Yksinkertaisimmillaan kyse on siitä, mitä verkkotiedotteen otsikossa lukee.

Kriisiviestintä ei ole sujunut influenssapandemian aikana millään muotoa hyvin, toteaa mediatutkimuksen vt. professori

Jukka-Pekka Puro

Turun yliopistosta. - Ensin oli hirveä paniikki ja nyt saa houkuttelemalla houkutella rokotuksiin.

Puron mielestä terveysviranomaisten viestintästrategia internetissä on puutteellinen tai sitä ei ehkä ole lainkaan. Esimerkiksi suurin hakukone Google vei viranomaisten sivuille huonosti. Nettiviestintään olisi tarvittu aggressiivisempi viestintästrategia.

- Verkkojulkisuutta voisi hallita erilaisin indeksointitekniikoin sekä huolellisesti harkitun otsikoinnin avulla. Nämä menetelmät ovat tiedossa ja ne ovat myös varsin yksinkertaisia.

Halutessaan viranomaiset pystyisivät vaikuttamaan Googlella tehtyihin hakuihin siten, että ensimmäiset osumat vaikkapa hakusanalla "sikainfluenssa" menisivät viranomaisten sivuille. Linkityksissä voisi hyödyntää esimerkiksi sairaanhoitopiirien ja muiden alueellisten terveysviranomaisten kotisivuja.

Pandemia, A(H1N1) vai sikainfluenssa?

Puron mielestä on ymmärrettävää, että esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kaltainen terveydenhuollon asiantuntijaorganisaatio ei laajasti kykene panostamaan kriisiviestintään.

- Olennaista onkin miettiä viestintästrategian perusasiat ennalta valmiiksi: kuka ohjaa viestintää, kuka tekee mitäkin, miten indeksoidaan omat verkkosivut sekä miten tietohallinnon ja viestinnän väki pelaavat tässä työssä yhteen.

Puro korostaa, että kriisiviestinnän perusteiden harjoitteluun ei ole varaa, kun maahan iskee A(H1N1)-pandemiaa vakavampi uhka.

Pandemian ensimmäisen aallon aikana THL korjasi viestinnän kurssiaan kansanomaistamalla linjaansa.

- Aluksi vältimme sikainfluenssa-sanan käyttöä, mutta tämä johti siihen, että nettihaut eivät osuneet THL:n sivuille. Kun veimme sikainfluenssan otsikoihin, verkkotilastot paranivat heti: tuli useampia vierailuja ja ne myös kestivät pidempään, THL:n ylilääkäri

Markku Kuusi

sanoo.

Kriisiportaalista toivotaan apua ongelmiin

Viestinnän tutkija

Salli Hakala

Helsingin yliopistosta ihmettelee, miksi valtakunnallista kriisiportaalia ei vieläkään saatu edes koekäyttöön. Valtionhallinnon työryhmä ehdotti kriisiviestinnän internetsivustoa jo tsunamikatastrofin jälkeen vuonna 2005.

- Hanke on hautautunut hallinnolliselle metatasolle.

Keskitetyn ja kriisikohtaisesti päivitettävän verkkosivuston avulla kansalaiset pääsisivät helposti oikean tiedon äärelle. Sivustoon voisi nivoa myös viranomaiskäyttöön rajattuja intra- ja extranet-osioita.

- Täytyy olla yksi osoite, johon on koottu luotettavaa tietoa. Portaalista voi olla linkkejä eri osoitteisiin, joista saa lisätietoa.

Hakalan mukaan kriisiportaali yhdistäisi valtakunnallisen ylätason toimijat alueellisiin toimijoihin eli terveyskeskuksiin, kouluihin, seurakuntiin ja paikallisiin vapaaehtoisiin.

Hakala johtaa Aasian tsunamin, Nokian vesikriisin ja koulusurmien kriisiviestinnän tutkimuksia Helsingin yliopistossa. Tutkimusten mukaan kriiseissä tieto kulkee nimenomaan verkossa. Myös tässä pandemiassa verkko oli useimmille ensisijainen tiedonlähde sen jälkeen, kun valtamedia oli nostanut aiheen uutiseksi.

EU-tutkimus kiittelee suomalaisviestintää

STM:n viestintäpäällikkö

Tero Manninen

ei täysin allekirjoita tutkijoiden esittämää arvostelua.

- Joissakin kunnissa viestinnässä epäonnistuttiin, sitä ei voi kieltää. Meillä kaikilla - ministeriöllä, THL:llä, sairaanhoitopiireillä ja kunnilla - on opiksi otettavaa.

- Tässä vaiheessa ei ole tehty perusteellisia selvityksiä ja pystymme katsomaan vasta viestinnän pintatasoa. Oletan, että myöhemmin saamme riippumatonta tutkimustyötä tästä aiheesta. Myös terveydenhuollon sisällä analysoidaan viestinnän onnistumista.

STM arvioi kriisiviestinnän onnistumisen laajemmin kevään aikana. Vaikka muutoksia tehtäisiinkin, viestinnän perusvastuut säilyvät ennallaan.

Myös Jyväskylän yliopiston viestinnän emeritusprofessori

Jaakko Lehtonen

arvioi, että viranomaiset ja terveydenhoitohenkilökunta onnistuivat H1N1-viestinnässään pääsääntöisesti hyvin.

- Ongelmat ja uhat on nostettu salailematta esiin. On esimerkiksi avoimesti myönnetty, että viruksen tarkkaa käyttäytymistä ja kulkua ei kukaan pysty tarkasti ennustamaan. Avointa keskustelua on käyty.

Viestinnällä toinen koitos edessä

Pandemian hiivuttua THL:n viestintä ei suinkaan hiivu. Toinen osa koitoksesta on edessä nyt, kun koko väestö pitäisi saada ottamaan rokotus.

Ylilääkäri Markku Kuusen mukaan THL pyrkii nyt kohdentamaan viestiään, jotta riskiryhmiin kuulumaton aikuisväestö rokottaisi itsensä mahdollisimman kattavasti.

- Aiempien pandemioiden perusteella tiedetään, että rokotusmyöntyvyys tyypillisesti vähenee, kun ensimmäinen aalto on ohi.

Mitä nyt voidaan tehdä? STM:n viestintäpäällikön Tero Mannisen mukaan työnantajat ovat avainroolissa terveen aikuisväestön rokottamisissa. Rokotteen olisi oltava mahdollisimman helposti saatavilla, esimerkiksi työpaikoilla.

Haastattelupyyntö odottaa?

Vastaa selkeästi, yksinkertaisesti ja mahdollisimman tyhjentävästi.

Vastaa kysymyksiin ystävällisesti, älä koskaan vähätellen tai ylimielisesti.

Mieti kenelle haluat asiasi kertoa: ei mikrofonia pitelevälle toimittajalle, vaan tiedonhaluiselle kansalaiselle.

Sähköiset viestimet käyttävät erittäin lyhyitä haastattelupätkiä, muista se puhuessasi.

Tätä toimittaja kysyy:

Mitä ja missä on tapahtunut?

Ketä asia koskee?

Mistä asia johtuu, miksi näin kävi?

Kuka on vastuussa tapahtuneesta?

Mitä tästä seuraa, miten asia aiotaan hoitaa?

Milloin kriisi on ohi?