– Myös sivistysyliopisto voi olla tehokas, painotti Helsingin yliopiston rehtori Ilkka Niiniluoto lukuvuoden avajaispuheessaan tänään maanantaina.

Sivistysyliopiston ja tehdasyliopiston välillä syntyy jännite silloin, kun tuloksellisuus, panos-tuotos-tehokkuus ja tulosvastuu saavat etusijan akateemisten arvojen jäädessä syrjään.

Niiniluodon mielestä sivistysyliopiston tehokkuutta pitääkin mitata suhteessa sille ominaisiin tavoitteisiin. Arvokasta ovat kansainvälisesti korkealaatuinen tutkimus, luovat tohtorit ja kriittiseen ajatteluun kykenevät maisterit.

Niiniluoto kummastelee myös historian tuntemuksen puutetta, kun nykyistä kilpailua ja tuottavuutta yksipuolisesti korostavaa hallintomallia runnotaan julkishallintoon.

– Opit ovat hämmästyttävän samanlaisia kuin Taylorin 1910-luvulla kehittämän tieteellisen liikkeenjohdon ohjelma tehdastyön pilkkomisesta, tehtävien seurannasta, tulosten mittaamisesta ja kustannusten laskennasta.

– Kuitenkin uuden johtamistaidon opit korostivat jo tuolloin oppivia organisaatioita, yksilön huomioonottamista ja luovien voimavarojen vapauttamista.

Uudessa julkishallinnossa ristiriitaisia ovat Niiniluodon mukaan myös toteutetut muutokset.

– Valtiovarainministeriö on uusliberalistisesti ottanut ohjelmakseen pienentää julkista sektoria. Suomea kuitenkin johdetaan keskitetysti ikään kuin se olisi voittoa ja tuottoa tavoitteleva liikeyritys. Valtion kontrolloiva ote omista tilivirastoistaan, joihin yliopistotkin kuuluvat, on entisestään kiristynyt.

Ulla Järvi