Nivelreumapotilaan aktiivinen hoito kustannustehokkainta

Varhainen puuttuminen nivelreumaan ja sen aktiivinen hoito edistävät potilaan työkyvyn säilymistä. Viiden vuoden seuranta-aikana kaikki taudin alkuvaiheessa oireettomiksi hoidetut potilaat pysyivät työkykyisinä koko seurannan ajan. Sen sijaan yli puolet hoidolle huonosti reagoineista joutui pysyvälle työkyvyttömyyseläkkeelle, todettiin reumasairauksien erikoislääkäri Kari Puolakan väitöskirjatutkimuksessa.

Tutkimuksessa oli mukana 162 nivelreumaan sairastunutta työikäistä henkilöä, joista puolelle annettiin perinteistä yhden reumalääkkeen hoitoa ja puolet hoidettiin kolmen reumalääkkeen ja kortisonin yhdistelmähoidolla. Yhdistelmälääkehoitoon kuului metotreksaatti, sulfasalatsiini ja hydroksiklorokiini. Tutkimuksessa käytettiin perinteisiä reumalääkkeitä, joiden vuosikustannukset olivat alle 600 euroa.

- Seurantaryhmän potilaat saivat heti kolmen reumalääkkeen ja kortisonin yhdistelmää. Hoidolle hyvin reagoineet potilaat ovat säilyneet työkykyisinä koko viisivuotisen seuranta-ajan, sanoi Puolakka.

Hoito-ohjelman on kehittänyt suomalainen reumatologien verkko, ns. ReKo-tutkimusryhmä. Ohjelmasta on saatu kokemuksia ja tutkimustietoa jo yli kymmenen vuoden ajalta. Vastaavaa kontrolloitua tutkimusta nivelreuman aiheuttamista työkyvyttömyydestä johtuvista kustannuksista ei ole koskaan aiemmin tehty missään päin maailmaa.

Nivelreumaan sairastuu vuosittain noin 1 500 suomalaista. Taudista seuraa paitsi invaliditeettia myös ennenaikaisen kuoleman vaara. Nivelreuman inflammaatio lisää sepelvaltimotaudin riskiä. Suomessa ensilinjan hoitona suositaan perinteisiä reumalääkkeitä. Kalliisiin biologisiin lääkkeisiin turvaudutaan vain silloin, kun perinteiset lääkkeet eivät tehoa ja potilaan työkyky on uhattuna. Tällöin pelkät lääkekustannukset liikkuvat 7 000-18 000 euron paikkeilla vuodessa. Toisaalta yhden vuoden työkyvyttömyyden aiheuttama menetys yhteiskunnalle on keskimäärin 30 000 euroa.

- On tärkeää, että terveyskeskuslääkärit osaavat ohjata potilaan lähimpään ReKo-ohjelmaa toteuttavaan reumakeskukseen erikoislääkärin vastaanotolle, sanoo professori Marjatta Leirisalo-Repo Hyksin reumatologian klinikasta.

Puolakan tutkimuksessa seurattiin tutkimus- ja verrokkiryhmän potilaiden sairausloma- ja työkyvyttömyysjaksoja. Yhdistelmähoitoa saaneet säästyivät huomattavasti useammin työkyvyttömyydeltä kuin yksittäishoitoa saaneet verrokit. Rahassa mitattuna hyvän hoitotuloksen saavuttaneet potilaat säästivät noin 70 000 euroa viiden vuoden aikana verrattuna työkyvyttömyyseläkkeelle joutuneisiin.

- Kun nivelreumaan sairastuvat ovat useimmiten parhaassa työiässä olevia aikuisia, ovat nivelreuman aiheuttamat työkyvyttömyyskulut merkittävä yhteiskunnallinen kustannus, sanoo Kari Puolakka.