Pohjois-Karjala teki LL Reetta Soiniselle niin hyvän tarjouksen, ettei hän halunnut kieltäytyä.

Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymässä käyttöön otettu koulutusputki yleislääketieteen erityiskoulutukseen oli Reetta Soinisen mielestä niin houkutteleva, että hän oli valmis tulemaan Joensuuhun, vaikka vakinainen koti ja avopuoliso ovat Kuopiossa. Lapsuuden kotimaakunta sai Soinisesta alueelleen lääkärin ainakin kahden vuoden ajaksi.

Soininen aloitti koulutusputkessa ensimmäisten joukossa viime elokuussa. Tällä hetkellä hän työskentelee ensimmäisiä päiviä Liperin terveyskeskuksessa.

- Parasta koulutusputkessa on ollut päivystys, jossa olimme ylimääräisinä, ilman vastuuta jonosta. Siellä saattoi käyttää potilaan kanssa kylliksi aikaa ja sai hyvin ohjausta. Niinpä siellä oppi paljon ja sen myötä päivystyskynnys on laskenut kovasti, Soininen kertoo.

Kaikki päivystyksestä

Yleislääketieteen erityiskoulutuksen (YEK) voi suorittaa yhtenäisenä koulutusjaksona Pohjois-Karjalan alueella. Jakson pituus on 24 kuukautta ja se alkaa neljän kuukauden mittaisella päivystysjaksolla, josta puolet suoritetaan keskussairaalan ensiapupoliklinikalla ja toinen puoli Joensuun kaupungin perusterveydenhuollon päivystyksessä.

- Neljä kuukautta ylimääräisenä lääkärinä päivystyksessä on ollut aika hyvä porkkana. Nuorelle lääkärille annetaan mahdollisuus tutustua päivystystoimintaan ja opetetaan kaikki päivystyksessä tarvittavat tutkimukset ja toimenpiteet perusteellisesti, kertoo koordinaattori Sari Salminen RAMPE-hankkeesta, jonka yksi osa-alue koulutusputki on.

Päivystysjakson aikana lääkärit pääsevät tutustumaan esimerkiksi röntgeniin, silmä- ja korvapoliin sekä reumatologiaan. Yksi päivä vietetään ambulanssin mukana.

Päivystysjakson jälkeen lääkärit siirtyvät työskentelemään terveyskeskukseen. Puolet terveyskeskusjaksosta suoritetaan Joensuussa kaupunkimaisessa terveyskeskuksessa ja toinen puoli maaseutumaisessa terveyskeskuksessa jossain muussa Pohjois-Karjalan kunnassa.

- Terveyskeskuksille on etu, että ne saavat lääkäreitä, jotka on koulutettu päivystystehtäviin ja jotka tuntevat keskussairaalan. Konsultointikynnys on matalampi, eikä potilaita ehkä niin usein lähetetä erikoissairaanhoitoon, Salminen näkee.

Tasaisempaa osaamista

Erikoissairaanhoitojaksolla nuoret lääkärit voivat tutustua itseään kiinnostaviin erikoisaloihin Pohjois-Karjalan keskussairaalassa. Vaikka työnantaja välillä vaihtuu, lomat kertyvät vuosilomapankkiin. Koulutusputken läpikäyneet ovat myös etusijalla erikoistumispaikkoja jaettaessa.

Malli koulutusputkeen on saatu Keski-Suomen sairaanhoitopiiristä, jossa vastaavaa mallia on toteutettu jo usean vuoden ajan. RAMPE-hankkeen kautta malli on käytössä myös Kainuussa sekä Etelä- ja Ylä-Savossa.

- Keikkalääkärifirmat ovat vallanneet alaa etenkin päivystyspuolella. Kun nuoret lääkärit ovat nykyään kiinnostuneempia keikkalääkärifirmojen tarjoamista lyhyistä työsuhteista, on ainakin meidän alueella huomattu, että monien osaamistaso on jäänyt kirjavaksi. Näihin ongelmiin yritetään vastata koulutusputken keinoin, Salminen sanoo.

Reetta Soininen uskoo, että hyvin toimiva koulutusputki auttaa saamaan lääkäreitä myös syrjäseuduille. Vaikka osa lääkäreistä olisi ehkä muutenkin tullut alueelle, on Kuopiossa asuva Soininen itse elävä esimerkki siitä, että lupaukset kunnollisesta ohjauksesta houkuttelevat nuoria lääkäreitä.

- Uskon, että nuoret lääkärit arvostavat työoloja ja hyvää ohjausta enemmän kuin palkkaa. Ehkä Itä-Suomeen on helpompi jäädä työskentelemään myös vakituisesti, kun tuntee paikat ja ihmiset, Soininen sanoo.

Lue myös Medisiinari-teemasivut tästä lehdestä, s. 1597-606.