Väestövastuujärjestelmä on ollut Kuopiossa käytössä parin vuoden ajan. Kaupunkiin perustettiin toistakymmentä omalääkärin virkaa, jotka kaikki saatiin täytettyä. Hoitajapula hiertää nyt Kuopion terveydenhuoltoa, ja siksi kaupunki haluaa ottaa vastedes käyttöön omahoitajajärjestelmän.

- Olemme olleet erittäin tyytyväisiä omalääkärijärjestelmään. Myös lääkäreiden sijaisuudet ovat täynnä. Hoitajien vähäisyys hankaloittaa toimintaa aika lailla: useimmiten kahta lääkäriä kohti on yksi hoitaja, kertoi Kuopion avohoidon johtaja, ylilääkäri

Matti Pietikäinen

Itä-Suomen lääketiedetapahtumassa.

Kaupungin tavoitteena on se, että omahoitajajärjestelmä saataisiin Kuopioon tämän vuosikymmenen loppuun mennessä. Nyt näyttää kuitenkin siltä, että tämän järjestelmän käyttöönotto viivästyy,

Jonojen purkaminen ei aiheuttanut lääkärien vastaanotoilla tulppia, koska omalääkärijärjestelmää ryhdyttiin kehittämään puolta vuotta ennen hoitotakuun voimaantuloa. Sen sijaan hammashuollossa ja puheterapiassa on ollut vaikeuksia toteuttaa hoitotakuuta.

Joustava konsultaatio olennaista

Kysin ja Kuopion kaupungin aikuispsykiatrian avopalvelut yhdistyivät tämän vuoden alussa Kuopion psykiatriseksi keskukseksi, jossa saa hoitoa yli tuhat potilasta vuodessa. Pietikäisen mielestä psykiatrisen keskuksen toiminnan niveltäminen omalääkärijärjestelmään on erityisen haasteellista. Potilaat eivät jää psykiatriseen keskukseen pitkäksi aikaa, vaan tulevat joko takaisin omalääkärin hoitoon, lähtevät Kelan järjestämään kuntoutukseen tai menevät sairaalahoitoon.

- Myös tähän toimintaan tarvittaisiin omahoitajatyövoimaa.

Pietikäinen korosti hyvien konsultaatioyhteyksien merkitystä.

- Nyt on erittäin tärkeää kehittää joustavia konsultaatioyhteyksiä psykiatrisen keskuksen kanssa. Yksi yhteispäivystyksen parhaista kokemuksista on ollut se, että konsultaatio yleislääkäripäivystyksestä erikoissairaanhoidon puolelle toimii jouhevasti. Yleislääkäri kysyy erikoissairaanhoidosta neuvoa, eikä potilaan tarvitse välttämättä siirtyä sinne hoitoon. Kaupunki onkin käyttänyt aiempaa vähemmän erikoissairaanhoidon palveluja, erityisesti kirurgiassa.

Kaupungin oma erikoissairaanhoito liipasimella

Kuopion kaupungilla on omat sisätautien, geriatrian ja neurologian osastonsa. Nyt kaupunki tutkii parhallaan sitä, siirretäänkö erikoissairaanhoito sairaanhoitopiirille tai jollekin muulle suurelle toimijalle. Selvityksen pitää olla valmis ensi toukokuuhun mennessä.

- En kannata kaupungin oman erikoissairaanhoidon lopettamista. Pelkään, että jotkut erikoisalat saattavat kuihtua, jos niillä ei ole osastoja tukenaan, Matti Pietikäinen tähdensi.

Kuopion kaupunki on merkittävä lääkäreiden kouluttaja: opetusta annetaan paitsi yleislääketieteessä, myös työterveyshuollossa, geriatriassa, sisätaudeissa, lastenpsykiatriassa ja fysiatriassa.

- Koulutettavista olemme saaneet hyvää, uutta lääkärityövoimaa, Pietikäinen huomautti.

Kilpailutus ei takaa kustannustehokkuutta

Kuopion kaupunki hankkii ostopalveluja vuosittain noin 40 miljoonalla eurolla. Iso siivu tästä potista menee lastensuojelun, vanhustenhuollon ja vammaisten asumispalvelujen ostoihin. Myös yleislääkäreiden yöpäivystys ostetaan ulkopuolelta.

Kuopio kilpailutti lääkäreiden yöpäivystyksen, vammaisten asumispalvelut ja vanhusten hoivapalvelut. Ainoastaan yöpäivystyksen hinta laski kilpailutuksen johdosta, kun taas vanhusten hoivapalvelujen ja vammaisten asumispalvelujen kustannukset nousivat hieman.

Aikaisemmin Kuopiossa oli oma hankintatyöryhmä, mutta nyt Kuopio ja sen ympäristökunnat ovat muodostaneet seudullisen hankintatoimen.

- Ostamisen osaamista sieltä kyllä löytyy, Pietikäinen vakuutti.

Vanhustenhuolto keskiöön

Kuopiosta lopetettiin 1990-luvulla toistasataa vanhusten pitkäaikaishoidon paikkaa, kun taas avohoitoa ei vastaavasti kehitetty. Nyt kaupungista puuttuu hieman yli 90 pitkäaikaishoitopaikkaa ja runsaat 40 tehostetun palveluasumisen paikkaa valtakunnallisiin suosituksiin nähden.

- Näitä paikkoja tarvitaan koko ajan lisää. Kuopion on pakko lisätä erityyppistä palveluasumista, sillä muuten emme selviä tuonnempana. Joudumme jatkuvasti maksamaan Kysille sakkomaksuja, koska sairaalasta on tulossa potilaita, joille ei ole laitospaikkoja, kertoi Kuopion sosiaali- ja terveysjohtaja

Tuomo Meriläinen

.

Kaupungissa on parhaillaan menossa vanhustenhuollon kehittämishanke. Omalääkärit ryhtyvät vastedes hoitamaan alueidensa kotisairaanhoitoa.

Talouden matokuuri

Kuntaliiton selvityksen mukaan terveydenhuollon menot kasvoivat viime vuonna eniten Kuopiossa ja Turussa. Kuopion sosiaali- ja terveystoimen menot ylittyvät tänä vuonna yli 9 miljoonalla eurolla, koska budjetti oli alun perin alimitoitettu.

- Viime vuonna Kuopio ja Vehmersalmi yhdistyivät. Kuntaliitoksen johdosta meille tuli kuutisenkymmentä työntekijää lisää. Kun omalääkärijärjestelmä otettiin käyttöön, palkattiin toistakymmentä lääkäriä. Kuntaliiton tilastoista käy ilmi, että Kuopion perusterveydenhuolto on muihin suuriin kaupunkeihin verrattuna heikosti resursoitu. Erikoissairaanhoitoon panostetaan täällä enemmän kuin perusterveydenhuoltoon, painotti Meriläinen.

Kuopiossa on menossa vuoteen 2012 asti ulottuva talouden tervehdyttämisohjelma. Meriläisen mukaan valtuustokauden tavoitteena on se, että kaupungin nettomenot saavat kasvaa vuoden kuluessa ainoastaan 3 prosenttia.

- Se on osoittautunut käytännössä mahdottomaksi toteuttaa. Vanhusväestön kasvu lisää kustannuksia merkittävästi.