Äidin raskaudenaikaisella D-vitamiinitasolla on epäilty olevan yhteys lapsen diabetesriskiin. Äskettäin ilmestyneiden kahden tutkimuksen, suomalaisen ja norjalaisen, tulokset ovat päinvastaiset.

Diabetes-lehden tammikuun numerossa julkaistiin norjalaistutkimuksen tulokset äidin D-vitamiinitason yhteydestä lapsen diabetesriskiin. Tapaus-verrokkitutkimuksen aineisto koottiin 29 072 norjalaisnaisen kohortista. Tutkimuksessa oli mukana 109 naista, joiden lapsi sairastui myöhemmin tyypin 1 diabetekseen, ja 219 verrokkiryhmään kuuluvaa naista.

Naiset jaettiin neljään ryhmään. Alimpaan neljännekseen kuuluvilla D-vitamiinitaso (25-OH-D) oli alle 54 nmol/l, ylimpään neljännekseen kuluvilla yli 89 nmol/l. Alimpaan neljännekseen kuuluvien naisten lapsilla oli tutkimuksen mukaan kaksinkertainen riski sairastua tyypin 1 diabetekseen verrattuna ylimpään neljännekseen kuuluvien naisten lapsiin.

Diabetologia-lehdessä julkaistun suomalaistutkimuksen mukaan äidin D-vitamiinitasolla ei ollut yhteyttä lapsen diabetesriskiin. Tutkimuksessa oli mukana 343 odottavaa äitiä, joiden lapsi sairastui myöhemmin tyypin 1 diabetekseen, ja yhtä monta verrokkiäitiä. Aineisto koottiin THL:n seerumipankista, johon kerätään kaikilta suomalaisilta raskaana olevilta naisilta otetut alkuraskauden näytteet. Tutkimuksen mukaan diabeteslasten äitien ja verrokkiryhmän äitien D-vitamiinitasoissa ei havaittu eroja. D-vitamiinitasot olivat kummassakin ryhmässä keskimäärin alle 44 nmol/l.

Mikä selittää näin vastakkaisia tutkimustuloksia, suomalaistutkimuksen koordinaattori, tutkija Maija Miettinen THL:stä?

- Vaikka johtopäätökset ovat vastakkaiset, tulokset eivät välttämättä ole ristiriitaisia.

Miettisen mukaan eroja selittäviä tekijöitä on useita. Norjalaisäideillä vaikuttaa tutkimusten perusteella olevan korkeammat D-vitamiinitasot kuin suomalaisilla. Toisaalta suomalaistutkimuksessa näytteet oli otettu alkuraskauden aikana, norjalaistutkimuksessa loppuraskauden aikana.

- Neuvolassa suositellaan D-vitamiinilisää. Voi olla, että suomalaisillakin äideillä olisi ollut loppuraskaudessa korkeampi D-vitamiinitaso ja eroja olisi sitä kautta tullut enemmän esille.

Suomalaistutkimuksessa tapaus- ja verrokkiäitien näytteet oli otettu samana päivänä, norjalaistutkimuksessa verrokkiryhmässä oli enemmän kesällä tehtyjä mittauksia kuin tapausryhmässä.

- Tiedetään, että D-vitamiinitasot vaihtelevat vuodenaikojen mukaan, joten se voi vaikuttaa tuloksiin.

Miettinen linjaa, että tutkimuksia D-vitamiinin ja lapsuusiän diabeteksen yhteydestä on syytä jatkaa.

- Tutkimme seuraavaksi suurentaako äidin raskaudenaikainen D-vitamiininpuutos niiden lasten diabetesriskiä, joilla on perinnöllinen alttius sairastua.