Päihdepotilas käännytettiin katkaisuhoidosta, koska hänellä ei ollut lähetettä, ja pian tämän jälkeen häntä epäiltiin henkirikoksesta. Eikö hoitoon pääse ilman lähetettä?

- Päihdehuollon yksiköissä voidaan todellakin vaatia erilaisia dokumentteja hoitoon pääsemiseksi, sanoo Valviran sosiaalineuvos Hanna Ahonen.

Yleisin vaadittava dokumentti lienee kotikunnan maksusitoumus tai muu päätös yksikköön sijoittamisesta. Sosiaalihuollon yksiköissä annettavaan hoitoon pääsemisestä vastaa yleensä joku sen viranhaltijoista, mutta esimerkiksi terveyskeskuksen vuodeosastohoidosta päättää lääkäri.

- Kunnilla on siis erilaisia mahdollisuuksia rajoittaa päihdehoitoon tulevien määrää. Myös potilaan tulo päihtyneenä katkaisuun voidaan evätä. Perusteena on usein halu saada hoidettavaksi motivoitunut asiakas, kertoo Hanna Ahonen.

A-klinikkasäätiön johtava ylilääkäri Pekka Heinälä tietää lähetekäytännön toimivan valikointikeinona, jos hoitoon on tietoisesti satsattu liian vähän. Sen sijaan hoitotahdon testaajana sitä ei saa käyttää.

- Päihdekierteestä eroon pyrkiminen on varma osoitin tahdosta. Päihteiden vähentäminen tai niistä kokonaan irtautuminen ovat ratkaisevasti riippuvaisia siitä, tuliko potilas tarpeineen ymmärretyksi ja saiko hän toivomansa avun. Käytännössä on osoittautunut parhaaksi, että potilas halutessaan pääsee suoraan selviämään ja vieroitushoitoon.

Heinälän mukaan monet kunnat panostavatkin jo katkaisuhoitoyksiköiden yhteydessä oleviin selviämisasemiin. Hoidon järjestäminen osana perusterveydenhoitoa vähentää potilaiden leimaantumista ja toimii kustannustehokkaasti.

- Meillä Suomessa päihdehuollon asiakkaat ovat edelleen hyvin arkoja valittamaan. Esimerkiksi vuonna 2010 tulleista sosiaalihuollon valvonta-asioista vain 21 koski päihdehuoltoa, Hanna Ahonen huomauttaa.