"Lääkäriltä on helppo saada lääkkeitä silloinkin, kun käyttö on väärinkäyttöä." Havainto on yllättävän yleinen. Lääkäreillä ei ole aikaa reagoida lääkkeiden väärinkäyttöön tai edes huomata sitä. Onko keinojakaan riittävästi?

Reseptejä väärennetään tai lääkkeitä ostetaan kadulta, mutta hyvin suuri osa väärinkäytetyistä lääkkeistä saadaan ihan laillisilla resepteillä. Moni on koukussa omaan, oikeaan lääkkeeseensä.

Sekakäyttäjät hakevat lääkkeitä puhtaasti päihdekäyttöön ja myytäväksi. He kiertävät vastaanotoilla ja kertovat keksittyjä tarinoita lääkkeiden tarpeen perustelemiseksi.

Jotkut kokeilevat erilaisia lääkkeitä, sieniä, yrttejä, alkoholia ja huumeita yhdessä ja erikseen tajunnan tilojen muuttelemiseksi. Tällaiset lääkkeiden ongelmakäyttäjät saattavat hämmentää lääkäriä, joka huomaa, että lääkettä yritetään saada luultavasti väärinkäyttöä varten, muttei ymmärrä, mitä päihdekäyttöä pyydetyllä lääkkeellä voi olla.

Yhteinen toimintamalli auttaa

Jyväskylän terveyskeskuksen apulaisylilääkärille Sakari Ritalalle lääkkeiden väärinkäyttäjät ovat tuttu potilasryhmä. Heihin törmää vastaanotolla joka viikko. Ritala tietää, että lääkkeiden ongelmakäyttäjät osaavat käyttää hyväkseen niitä hetkiä, jolloin systeemi on heikoimmillaan.

- Päivän viimeisen potilaan kohdalla, päivystyksessä ja muissa kiireisissä tilanteissa lääkäri voi varmaan helpommin suostua määräämään haluttua lääkettä.

Lääkeriippuvaisen tunnistamista hankaloittaa se, että monet lääkkeiden väärinkäyttäjistä ovat työkykyisiä. Heillä ei välttämättä ole syrjäytyneen päihdeongelmaisen identiteettiä.

- Ihminen voi kärsiä pahasta riippuvuudesta ja olla korkeassa ammatillisessa asemassa, toteaa Järvenpään sosiaalisairaalan ylilääkäri Antti Holopainen.

Ritala muistuttaa, että kokemus auttaa väärinkäyttäjien tunnistamisessa. Hän painottaa, että nuorten lääkärien pitää voida pyytää apua kokeneemmilta. Jyväskylässä on terveyskeskusten yhteiset ohjeet pääasiassa keskushermostoon vaikuttavien lääkkeiden väärinkäytön ehkäisemiseksi. Päihdesäätiön päihdelääkäriin otetaan herkästi yhteyttä ja pyydetään neuvoa.

- Yhteiset toimintamallit ovat tärkeitä. Yksittäinen lääkäri voi vedota niihin ja sanoa, että meillä ei määrätä tällaisissa tilanteissa rauhoittavia tai että tapana on solmia apteekkisopimus.

Kokeilijat etsivät uusia aineita

Tarkkana kannattaa olla. Huumekuolemia käsittelevässä artikkelissa Lääkärilehden edellisessä numerossa kerrotaan, että kuolintilastoissakin näkyy lääkeaineita, joiden haluttavuus väärinkäytössä ei välttämättä ole vielä lääkäreiden yleisessä tiedossa. Jotkut lääkkeiden väärinkäyttäjät ovat kiinnostuneita nimenomaan uusista lääkkeistä, jotka eivät näy huumeseuloissa.

Toisaalta potilaat voivat hakea sinällään viattomia lääkkeitä huumeiden tai väärinkäytettyjen lääkkeiden sivuvaikutuksen korjaamiseen: vatsalääke auttaa, kun kodeiinia sisältävä yskänlääke aiheuttaa ripulin.

Kokeilijat tarttuvat hanakasti epävarmaankin tietoon päihdyttävistä vaikutuksista. Apteekkarilehti kertoi alkuvuodesta joidenkin nuorten hamstraavan apteekeista K-vitamiinia. Syyksi epäiltiin väärinymmärrystä: ketamiinista käytetään huumeidenkäyttäjien parissa nimitystä "vitamin K".

Leijonanosan väärinkäytetyistä lääkkeistä muodostavat kuitenkin aina samat unilääkkeet ja lievästi rauhoittavat lääkkeet.

Sekakäyttö on yhä yleisempi ongelma

Sekä Sakari Ritalan että Järvenpään sosiaalisairaalan ylilääkärin Antti Holopaisen mukaan lääkkeiden, alkoholin ja huumeiden sekakäyttö yleistyy.

- Lähes kaikki hoitoon tulevat alkoholistit ja huumeidenkäyttäjät ovat riippuvaisia myös bentsodiatsepiineista, Holopainen kertoo.

Hänen mielestään bentsodiatsepiineja määrätään liian helposti pitkäaikaiseen käyttöön.

- Lääkärin hälytyskellojen pitäisi aina soida, jos bentsodiatsepiinejä on käytetty pitempään kuin muutaman kuukauden ajan.

Holopainen painottaa, että lääkekoukkuun joutunutta potilasta ei saa jättää pulaan, vaan pitää pyrkiä käytön hitaaseen vähentämiseen.

- Tärkeintä olisi että potilas luottaisi lääkäriinsä niin paljon, että kertoisi väärinkäytöstäkin. Silloin lääkäri saisi tilanteesta otteen ja voisi suunnitella yhdessä potilaan kanssa, miten tilannetta saadaan parannettua, Holopainen sanoo.

Olennaista on, ettei potilaan pitäisi pelätä, että lääkitys lopetetaan kuin seinään tai että häntä moralisoidaan.

Pitkäaikaisesta käytöstä johtuvaa kroonistunutta riippuvuutta ei yleensä voi hoitaa tai ainakaan vieroitusta ei voi aloittaa avohoidossa.

- Silti joissain kunnissa säästetään lopettamalla päihdehuollon laitospaikkoja, Holopainen huokaa.

Hän toteaa, että laitospaikan vaihtoehtona on liian helposti se, ettei käyttöön puututa ollenkaan.

Vyyhdin selvittely vaatii aikaa

Mikä on lääkäreiden vastuu siitä, että lääkkeiden väärinkäyttö on niin yleistä?

- Luulen, että lääkkeiden turhan tai liian määräämisen taustalla on usein se, ettei lääkäri jaksa enää taistella. Oikein toimiminen ja rajojen asettaminen voi olla todella rankkaa, Sakari Ritala uskoo.

Holopainen arvelee, että kiireessä käy helposti niin, että määrätään rauhoittavaa lääkettä, vaikka potilas haluaisi vain purkaa ahdistustaan.

Lääkeriippuvaisen potilaan kohdalla tilanne ajautuu helposti konfliktiin, kun potilas vaatii lääkkeitä ja lääkäri yrittää pysyä tiukkana. Suurin osa terveyskeskusten väkivaltatilanteista johtuu lääkkeiden väärinkäyttäjistä.

Lääkeriippuvuuden huomaaminen ei ole aina helppoa. Mielenterveys- ja päihdeongelmien vyyhdin selvittäminen vaatii aikaa. Potilas, joka sekä tarvitsee lääkettä että käyttää sitä väärin, tarvitsee tiivistä seurantaa, pieniä lääkepakkauksia kerrallaan ja hyvää luottamuksellista suhdetta lääkäriin. Kaikkiin näihin tarvitaan aikaa. Sitä ei yleensä ole.

- Peruspalvelujärjestelmää ei pitäisi purkaa niin pitkälle, ettei lääkäri pysty hoitamaan työtään ammatillisesti oikein, Holopainen painottaa.

Myös reseptien automaattinen uusiminen terveyskeskuksissa, mielenterveystoimistoissa ja A-klinikoilla on Holopaisen mielestä iso ongelma. Jos lääkäri ei edes näe potilasta, hän ei voi arvioida käytön ongelmia. Pitkään käytettävien PKV-lääkkeiden reseptejä ei pitäisi uusia automaattisesti.

Sähköistä reseptiä ei voi väärentää

- E-reseptin odotetaan auttavan reseptiväärennöksien ja monelta lääkäriltä hakemisen hillitsemisessä, kertoo kehittämispäällikkö Anne Kallio STM:stä.

Sähköistä reseptiä on lähes mahdoton väärentää, koska potilas ei saa varsinaista reseptiä käsiinsä lainkaan. Lääkäri voi potilaan suostumuksella käydä katsomassa Kelan ylläpitämästä reseptiarkistosta potilaan aiempia reseptejä.

- Potilas voi toki kieltää sähköisen reseptin käytön ja tietojensa tarkistamisen, mutta vastaavasti lääkärillä on oikeus olla määräämättä lääkettä, jos epäilee sen käyttötarkoitusta, Kallio sanoo.

Ongelma ei ainakaan vähene

Lääkkeiden ongelmakäyttäjien määrästä ei ole tarkkoja tietoja. Kansainvälisesti lääkeongelman on huomattu kasvavan. Erityisesti Yhdysvalloissa lääkkeiden väärinkäytöstä on alettu puhua yhä enemmän.

Suomessa lievästi rauhoittavia ja unilääkkeitä myydään enemmän kuin muissa Pohjoismaissa. Niiden kulutus kasvoi Lääkelaitoksen tilastojen mukaan prosentin vuodesta 2006 vuoteen 2007. Kipulääkkeistä kodeiinia sisältävien yhdistelmälääkkeiden kulutus kasvoi 14 %.

Tilasto päihdehuollon huumeasiakkaista vuodelta 2008 kertoo, että seitsemällä prosentilla rauhoittavien lääkkeiden käyttö oli syynä päihdehoitoon hakeutumisessa. Sekakäyttö oli tilaston mukaan yleistä: lähes kaksi kolmesta käytti ainakin kolmea ongelmapäihdettä.

Stakesin vuoden 2006 huumekyselyssä seitsemän prosenttia vastanneista ilmoitti joskus käyttäneensä unilääkkeitä, rauhoittavia lääkkeitä tai kipulääkkeitä ei-lääkinnällisiin tarkoituksiin. Viimeisen vuoden aikana 3 % ja viimeisen kuukauden aikana 2 % vastanneista oli käyttänyt lääkkeitä väärin.

Myös lääkemyrkytyskuolemien lisääntyminen kertoo osaltaan lääkkeiden väärinkäytön muutoksista.

Lääkemyrkytysten aiheuttamia kuolemia käsiteltiin Erkki Vuoren ym. artikkelissa viime viikolla ilmestyneessä Lääkärilehdessä (SLL 39/2009, s. 3187-95).

Lue samasta lehdestä myös pääkirjoitus, s. 3169.

Näin lääkkeiden väärinkäyttäjä toimii:

- Pyytää tiettyjä, suosittuja rauhoittavia lääkkeitä tai voimakkaita kipulääkkeitä.

- Kertoo saaneensa avun "kaverin antamasta" lääkkeestä.

- Tuntee lääkkeet, SSRI-lääkkeet eivät kelpaa.

- Lääkitys poikkeaa normaalista käytännöstä.

- Kuvatut oireet epäselviä ja ristiriitaisia.

- Lääkärin määräämät annokset ylittyvät.

- Lääkkeitä katoaa, selitykset sepitettyjä.

- Vastaanotolla tokkurainen.

Mitä lääkäri voi tehdä epäillessään väärinkäyttöä?

- Ota huolellinen, kiireetön anamneesi (oireet, lääkityshistoria, aikaisemmat hoidot).

- Tee kliininen tutkimus ja teetä laboratoriokokeet (hepatiitti, HIV, huumeseula).

- Ota apteekkisopimus puheeksi ja pyri siihen.

- Tee diagnoosi ja tilannearvio huolellisesti ja suunnittele hoito tämän perusteella.

- Konsultoi päihdelääkäriä, järjestä vieroituksen suunnittelu.

- Sovi tiivis seuranta.