Listautumismalli, pikapoleja ja eurolääkärikoulutuksen remontti. Terveyskeskusten pelastussuunnitelma on julkistettu. Vantaalta ministeriöön palkattu Timo Aronkytö on kuitenkin pettynyt: ehdotuksissa olisi voitu mennä pitemmällekin.

Ylilääkäri

Timo Aronkytö

palkattiin Vantaan kaupungin terveyspalvelujen johtajan paikalta määräajaksi sosiaali- ja terveysministeriöön ratkomaan terveyskeskusten ongelmia. Toimiva terveyskeskus -suunnitelmassa onkin tuomisina Vantaalta esimerkiksi listautumismalli ja "pikapolit".

Myös useimmat muut ehdotukset ovat entuudestaan tuttuja. Kokonaan uusia avauksia suunnitelmasta ei löydy.

Tässä on hyvä alku, mutta tarvitaan vielä muuta, sanoo Aronkytö.

Mitä siis jäi puuttumaan?

Jos halutaan löytää ratkaisu, jolla julkinen sektori pärjää, meidän täytyy pystyä ajattelemaan rohkeammin. Joidenkin kehittämisehdotusten kanssa olisi voitu mennä pitemmällekin, sanoo Aronkytö, mutta kiittää ehdotuksista käytyä keskustelua hyväksi.

- Pitemmälle meneviä ratkaisuja olisi ollut nimenomaan liittyen toiminnan järjestämisen logiikkaan ja liiketoimintamalleihin.

Aronkydön omasta mielestä niiden kuntien, jotka eivät ole nykyjärjestelmässä pystyneet kehittämään toimintaansa, kannattaisikin jatkossa miettiä uusia malleja, esimerkiksi julkisomisteisia terveyspalveluyrityksiä.

Kavereita on tulossa

Aronkytö puhuu hitaasti kiiruhtamisesta. Suunnitelmaa aletaan toteuttaa asteittain heti. Kaikki keinot ovat käytössä vuoteen 2010 mennessä.

- Jos terveyskeskuslääkärin olo tuntuu nyt yksinäiseltä ja työtaakka jossain ylitsepääsemättömältä, niin nämä ehdotukset auttavat. Pari vuotta täytyy kuitenkin jaksaa odottaa. Kyllä sinne kavereitakin alkaa tulla, hän sanoo.

Vantaan tuliaisina toimenpideohjelmassa on esimerkiksi listautumismalli, jossa omalääkärin saavat lähinnä pitkäaikaissairaat tai potilaat, jotka nimenomaan haluavat omalääkärin. Muut hoidetaan esimerkiksi päiväpäivystyksissä, "pikapoleilla".

Aronkytö ei usko, että listautumismalli tekisi terveyskeskuslääkärin työstä vielä entistäkin raskaampaa.

- Vantaalla on tutkittu asiaa ja todettu, että kun lääkäri oppii aidosti tuntemaan potilaansa, he muuttuvatkin kevyemmiksi. Lääkärin jatkuva vaihtuminen rasittaa sekä potilasta että lääkäreitä. Toki lääkäri saa listamallissakin hoitaa myös kevyempiä potilaita ja saa niistä "nuppitaksaa".

Hoitajien ja fysioterapeuttien vastaanottoja lisätään. Suunnitelman mukaan ne soveltuisivat esimerkiksi joidenkin akuuttipotilaiden hoitoon, kroonisten kansantautien seurantaan sekä kuntoutuksen ja toimintakyvyn arviointiin. Hoitajille kaavaillaan myös matalan kynnyksen vastaanottoja, jotka on tarkoitettu esimerkiksi nuorille tai mielenterveyspotilaille.

Terveyskeskuksiin aiotaan myös tuoda erikoislääkärien vastaanottotoimintaa ja apteekit kytkeä nykyistä tiiviimmin mukaan järjestämään kotihoidossa olevien potilaiden lääkehoitoa. Esimerkiksi koneellista annosjakelua laajennetaan.

Eurolääkärikoulutus remonttiin

Terveyskeskusten vetovoimaa yritetään lisätä myös remontoimalla eurolääkärikoulutuksen käytännön palvelua. Jatkossa eurolääkärit eivät enää olisikaan suoraan kuntien palveluksessa:

- Vastuu perusterveydenhuollon lisäkoulutuksesta siirretään laajemmille harteille. Kun terveydenhuoltolaki tulee voimaan, meillä tulee olemaan 20 sairaanhoito- ja terveyspiiriä, joissa yhtenä yksikkönä on perusterveydenhuollon yksikkö. Eurolääkärikoulutus siirretään tämän perusterveydenhuollon yksikön vastuulle, ja eurolääkärit ovat sen palveluksessa, Aronkytö sanoo.

- Nyt EVO-rahoja jaetaan 300 terveyskeskukselle, tulevaisuudessa vain 20 kuntayhtymälle, jotka ohjaavat eurolääkärit kuntiin.

Uuden järjestelyn houkuttimeksi kaavaillaan eurolääkärikoulutuksen EVO-korvauksen korottamista.

Käytännössä uudistus merkitsee sitä, että jokaiseen piiriin tulee opetusterveyskeskus, jollainen on nyt esimerkiksi Turussa ja Porissa.

- Tämä varmistaa sen, että eurolääkärit saavat sitä perusterveydenhuollon koulutusta, jota he tarvitsevat, sen sijaan että he menevät itse etsimäänsä työpaikkaan johonkin kuntaan, jossa he paikkaavat lääkäripulaa, Aronkytö perustelee.

Hänen mukaansa ei pidä ihmetellä, ettei vastavalmistuneita lääkäreitä saada terveyskeskuksiin, jos heidät on eurolääkäreinä laitettu mahdottomalta näyttävien tehtävien eteen lääkäripulan takia.

Lääkäriliitto epäilee listautumismallia

Lääkäriliitto hyväksyy terveyskeskusten pelastussuunnitelman pää linjat, mutta epäilee yksittäisiä käytäntöjä. Neuvottelupäällikkö Heikki Pärnäsen mukaan listautumismalli saattaa yksipuolistaa lääkärin toimenkuvaa, ja tämä ei houkuttele terveyskeskustyöhön.

- Lääkäreille ohjautuu hyvin raskasta potilasmateriaalia, jos omalääkärille listautuvat vain monisairaat ja paljon palveluja tarvitsevat potilaat. Tämä ei lainkaan edistä lääkärin työssä jaksamista, Pärnänen sanoo.

Listautumisen tulisi olla mahdollista kaikille halukkaille, ja väestön kattavaa listautumista pitäisi suosia. Pärnänen ehdottaa, että listautumattomia voisi jopa sanktioida, esimerkiksi suuremmilla käyntimaksuilla.

Ns. matalan kynnyksen poliklinikoista hyötyisivät Lääkäriliiton mukaan monet erityisryhmät, kuten päihdeongelmaiset ja mielenterveyspotilaat - tai vaikkapa nuoret, joiden kynnys hakeutua lääkärin vastaanotolle on korkea.

- Hoidon tarve arvioidaan nyt monissa paikoissa puhelimessa. Tämä toimii tiettyyn pisteeseen asti, mutta siihen sisältyy myös riskejä. Erityisryhmillä pitäisi olla walk-in -pikapoleja, jossa asian selvittely voidaan aloittaa. Tällaiset matalan kynnyksen yhteyspaikat voivat parhaimmillaan toimia myös hyvänä motivointikeinona jatkoselvittelyyn.

Eurolääkärikoulutuksen remontissa Lääkäriliitto ei Pärnäsen mukaan ymmärrä koulutus-sanan korostamista.

- Mitä koulutuksen remontilla tarkoitetaan? Teoreettisen tietämyksen lisäämistä en ainakaan pidä kovinkaan tarkoituksenmukaisena

Eurolääkäreiden toiminnan keskittämistä sairaanhoitopiirien perusterveydenhuollon yksiköihin Lääkäriliitto ei hyväksy lainkaan. Pärnänen pitää tätä pakkolainsäädäntönä, joka määräisi eurolääkärit työskentelemään tulevien sairaanhoitopiirien palveluksessa.

Vantaalla listaudutaan jo ensi vuonna

- Listalääkärimalli on terveyskeskusten pelastus, tiivistää Vantaan terveyskeskusten vs. johtava ylilääkäri Toni Vuori. Hän on myös Vantaan listamallin projektipäällikkö.

Vantaalla suunnittelutyö on vielä käynnissä ja aikataulu on auki. Mahdollisesti malliin siirrytään jo ensi vuoden aikana.

- Samaan aikaan siirrymme terveysasemilla tiimityöskentelyyn, joka saattaa merkitä muutosta hoitajien toimenkuvaan. Annamme potilaalle itselleen enemmän vastuuta, ja hoitaja on ikään kuin valmentajan roolissa. Hoitajien työpanosta käytetään enemmän pitkäaikaissairauksien ennaltaehkäisyyn ja hoitoon. Myös lääkäri on luonnollisesti osa tätä hoitotiimiä, Vuori sanoo.

Potilasmäärät kasvavat, mutta henkilökunnan määrä ei.

- Tämän takia sairauksien ennaltaehkäisyyn, potilaan omahoitoon ja puhelinneuvontaan on panostettava.

Vantaalla listautumismalli tarkoittaisi sitä, että erityiskorvattavaa lääkitystä käyttävillä, pitkäaikaistyöttömillä, työkyvyttömyyseläkkeellä olevilla ja yli 75-vuotiailla olisi oikeus omalääkäriin. Myös edellisvuonna lääkärin vastaanotolla usein käyneet saisivat omalääkärin.

- Eurolääkärit voisivat hoitaa muut, lähtökohtaisesti hieman terveemmät potilaat. Näin nuori lääkäri ei väsy raskaista potilaista heti uransa alussa, Vuori sanoo.

Suunnitelmien mukaan kaikki terveyskeskukset eivät päivystäisi, vaan Vantaalla olisi esimerkiksi kolme päiväpäivystyspistettä.

Vuori myöntää, että malliin liittyy pelkoja työmäärän lisääntymisestä.

- Uusia potilaita ei kuitenkaan ole tulossa. Vastaanotolle tulee samoja potilaita, joita olemme ennenkin hoitaneet, mutta osalle heistä taataan jatkokäynnit omalääkärille. Malli ei ole kiveen hakattu, mutta näistä aloitamme.

Toimivampaan terveyskeskukseen

- Listautumismallilla - Pikapoleilla - Hoitajavastaanotoilla - Matalan kynnyksen vastaanotoilla - Kuntien yhteisillä iltapäivystyksillä - Neuvoloiden ja kotisairaanhoidon kotikäyntejä lisäämällä - Terveyskeskuksiin jalkautuvilla erikoislääkäreillä - Eurolääkärikoulutuksen käytännön palvelun remontilla - Verkostoitumalla ja sitä kautta mm. palvelutarjonnan paremmalla koordinoinnilla - Arvioimalla palvelujen tuotantotapoja esim. muissa Pohjoismaissa