Opioidiriippuvaisten lääkehoidoista muistio: Buprenorfiini-vieroitusta lisättävä
Opioidiriippuvaisten huumeidenkäyttäjien hoidossa saataisiin Suomessa paljon aikaan pelkästään sillä, että huumeidenkäyttäjille annettaisiin se hoito, jonka nykyiset säädökset mahdollistavat, katsoo opioidiriippuvaisten lääkehoitoa selvittänyt työryhmä. Hoitoja voitaisiin lisätä jo nyt, jos esimerkiksi kaikki keskussairaalat aloittaisivat hoidot tai ainakin varautuisivat niihin.
Jotta hoitoja kuitenkin olisi helpompi lisätä, työryhmä ehdottaa, että huomattavasti nykyistä useammalle terveydenhuollon yksikölle annettaisiin valtuudet aloittaa vieroitushoito buprenorfiinilla. Näitä yksikköjä olisivat sairaalat, terveyskeskukset, A-klinikat ja muut päihdehuollon avo- ja laitosyksiköt sekä vankiloiden terveydenhuollon yksiköt. Ehtona kuitenkin olisi, että yksikössä on näihin hoitoihin peruskoulutettu hoitotiimi ja hoidosta vastaava lääkäri. Koulutus olisi vähintään kolmen opintoviikon mittainen, ja hoidosta vastaavilta edellytettäisiin myös työharjoittelua.
Päätös hoidon mahdollisesta jatkamisesta korvaus- tai ylläpitohoitona voitaisiin työryhmän mielestä tehdä aloituspaikassa. Tarvittaessa jatkohoitopäätös voitaisiin kuitenkin siirtää keskussairaalan tai Järvenpään sosiaalisairaalan tehtäväksi. Jatkohoitopäätös pitäisi joka tapauksessa tehdä niin, ettei vieroitus- ja korvaushoidon väliin tule katkosta.
Hoidon valvonnan varmistamiseksi luotaisiin uusi käytäntö: jokaisesta korvaus- tai ylläpitohoitopäätöksestä tehtäisiin ilmoitus sosiaali- ja terveysministeriön yhteyteen perustettavalle lautakunnalle. Se voisi tarvittaessa ehdottaa potilaan siirtämistä erikoisyksikköön.
Metadonihoitojen aloittamisesta päättäisivät sen sijaan edelleen vain keskussairaalat ja Järvenpään sosiaalisairaala.
Työryhmä ei tässä vaiheessa ehdota yksityislääkärien osallistumista opioidiriippuvaisten lääkehoitoon. Sen sijaan sen mielestä olisi tarpeen järjestää tutkimus, jossa kokeiltaisiin sekä yksityislääkärien antamaa hoitoa että samalla mahdollisesti myös lääkkeiden toimittamista apteekista. Lääkkeet voitaisiin jakaa niin, että lääkäri ja potilas sopivat yhdessä, mistä apteekista lääkkeet toimitetaan, ja muille apteekeille ilmoitetaan järjestelystä.
Myöhemmin voidaan harkita lääkityksen siirtämistä toimitettavaksi apteekista. Edellytyksenä kuitenkin on, että lääke edelleen annostellaan valvotusti. Samalla voidaan harkita hoidon jatkamisvaltuuksien antamista sellaisille perehdytyskoulutuksen saaneille yksityislääkäreille, jotka pystyvät huolehtimaan riittävästä psykososiaalisesta hoidosta oman hoitotiiminsä avulla.
Pääkaupunkiseudulle lisää hoitoyksiköitä
Vuoden voimassa ollut asetus vieroitus-, korvaus- ja ylläpitohoidoista ei ole työryhmän mielestä tuottanut toivottua tulosta. Asetus mm. antoi kaikille keskussairaaloille oikeuden näiden hoitojen aloittamiseen. Hoidossa olevien määrä on kuitenkin yhä hyvin pieni.
Pääkaupunkiseudulle, missä hoidon tarve on kaikkein suurin, ei juurikaan ole syntynyt uusia hoitopaikkoja. Suurten kaupunkien terveyskeskukset tai A-klinikat eivät - eräin poikkeuksin - ole suostuneet ottamaan korvaushoitopotilaita jatkohoitoon, työryhmä kritisoi.
Ylläpitohoitoa antaa tätä nykyä vain Diakonissalaitos uudessa palvelukeskuksessaan Helsingissä. Hoito on tarkoitettu HIV-positiivisille huumeidenkäyttäjille.
Nykytilannetta voitaisiin korjata ja hoitoa lisätä jo sillä, että hoito aloitettaisiin ns. matalan kynnyksen periaatteella ja potilas siirrettäisiin mahdollisimman nopeasti jatkohoitopaikkaan. Asetus antaa siihen mahdollisuuden, mutta työryhmän mielestä sitä tulkitaan tarpeettoman tiukasti.
Pääkaupunkiseudulle pitäisi työryhmän mielestä perustaa muutamia uusia erityistason yksiköitä. Hoitoketjua olisi nimenomaan tällä alueella saatava liikkumaan niin, että hoidot siirtyvät aloituspaikoista eteenpäin A-klinikoille ja terveyskeskuksiin.
Työryhmän arvion mukaan pelkästään Helsingissä on terveysneuvontapalvelujen piirissä noin 4 000 ruiskuhuumeiden käyttäjää, joista suurin osa käyttää heroiinia ja muita opioideja.
Hoidettavien potilaiden tavoitetasoon työryhmä ei ota suoraan kantaa. Se kuitenkin viittaa näkemyksiin, joiden mukaan ainakin puolet opioidiriippuvaisista pitäisi saada lääkkeellisten hoitojen piiriin, jotta opioidiriippuvaisten määrän kasvu saataisiin pysäytetyksi. Virallisia hoitopaikkoja on tällä hetkellä Suomessa alle 200.
Muistiossa on selvitetty sairaanhoitopiireittäin, miten opioidiriippuvaisten lääkkeellinen hoito on järjestetty ja kuinka monta potilasta tällaisessa hoidossa on.
Työryhmän puheenjohtaja oli päihdelääketieteen professori Mikko Salaspuro ja jäseninä psykiatrian professori Jari Tiihonen, ylilääkäri Antti Holopainen, ylilääkäri Terhi Hermanson ja hallitussihteeri Arja Myllynpää.
