Liikunta sopii lääkkeeksi moneen vaivaan ja lääkärinkin sopisi sitä tarjota, sillä lääkäriä kuunnellaan.

Mitä vähemmän opiskelija liikkuu, sitä varmemmin hän päätyy lääkärin vastaanotolle. Liikkumattomuus tuo jo opiskeluiässä muassaan niska-, hartia- ja selkävaivoja, päänsärkyä, stressiä ja mielialaongelmia.

- Toki näitä vaivoja voi tulla myös säännöllisesti liikkuville, mutta vähemmän. Säännöllinen liikunta on hyvä vastapaino istumiselle ja lukemiselle, kertoo liikuntalääketieteen erikoislääkäri Hanna Junttila Oulusta.

Korkeakouluopiskelijat ovat varsin aktiivisia liikkujia, mutta heissä on kaksi äärilaitaa. Osa opiskelijoista liikkuu valtavan paljon, jotkut yksittäiset jopa liikaa, ja osa ei liiku ollenkaan.

Liikunnan harrastaminen vaihtelee merkittävästi opiskelualoittain. Lääketieteen opiskelijat ovat korkeakouluopiskelijoista innokkaimpia kuntoliikunnan harrastajia. YTHS:n selvitysten mukaan jopa reilu 32 % heistä harrastaa kuntoliikuntaa vähintään neljä kertaa viikossa, muiden alojen opiskelijoista 19-29 %.

Hyvä ikä aktivoida

Opiskelun alussa tehtävä terveystarkastus on hyvä tilanne motivoida liikkumiseen.

- Aikuisiän elämäntavat ovat opiskelijoilla muodostumassa. Jos siinä vaiheessa omaksuu liikunnallisen elämäntavan, se todennäköisesti säilyy.

Junttila toivoo, että opiskelijaliikunnassa tarjottaisiin omia ryhmiä aloittelijoille ja liikunnallisesti passiivisille. Liikuntaharrastuksen alussa monen voi olla vaikea lähteä mukaan kovatehoiseen ryhmään.

Junttila muistuttaa myös, että liikunta sopii lääkkeeksi moneen vaivaan ja lääkärinkin sopisi sitä tarjota, sillä lääkäriä kuunnellaan. Lääkäriltä se vaatii hieman aikaa ja viitseliäisyyttä. Hyvä apuväline on Fimnetin verkkosivuilta löytyvä liikuntalääketyökalu.

Tärkeämpää kuin säännöllinen liikuntaharrastus, on kuitenkin arkiliikunta, eli liikunnallinen elämäntapa, jossa kuljetaan kävellen tai pyörällä ja valitaan portaat hissin sijaan.

Välilevy voi rappeutua jo nuorena

Yli puolelta 21-vuotiaista nuorista aikuisista löytyi alaselän magneetti­kuvauksessa vähintään yksi rappeu­tunut välilevy Oulun yliopiston kliinisen lääketieteen laitoksella tehdyssä tutkimuksessa. Kuvaus tehtiin 554 nuorelle aikuiselle ja heiltä kysyttiin alaselkäoireista.

Välilevyrappeuma voi olla nuoren aikuisen selkäkivun syy. Kohtalaisesti rappeutuneet välilevyt olivat toden­näköisemmin yhteydessä alaselkä­kipuihin kuin lievästi rappeutuneet. Toisaalta reilustikaan rappeutunut välilevy ei välttämättä aiheuta kipua. Vaikea-asteista välilevyrappeumaa nuorilla ei esiintynyt.

Mikä nuorten ihmisten välilevyjä rappeuttaa?

- Tärkein tekijä on perinnöllisyys: iän myötä välilevyt rappeutuvat ja toisilla tämä tapahtuu hieman ­aikaisemmin kuin toisilla, kertoo terveystieteiden maisteri Jani Taka­talo Oulun yliopiston kliinisen lääketieteen laitokselta.

Takatalon mukaan nuorten välilevyrappeuman yhteyttä oireisiin on tärkeä tutkia. Ikätekijä ei vielä vaikuta ja nuorilla on taustallaan suunnilleen samanlainen työura, eli koulunkäyntiä ja opiskelua.

Kuvantamisen lisäksi nuorilta kysyttiin alaselkäoireista kolmeen otteeseen. Jos nuorella oli pitkään jatkuvia oireita, jotka haittasivat päivittäistä elämää ja urheilua ja pakottivat ottamaan kipulääkkeitä, häneltä löytyi todennäköisemmin välilevyrappeuma.

Jatkossa selvitetään, onko ylipainon, liikunnan ja tupakoinnin kaltaisilla elämäntapamuuttujilla yhteyttä rappeuman kehittymiseen.