Väitöstutkimuksessa löytyi eroja otsalohkodementiaa ja Alzheimerin tautia sairastavien tiedonkäsittelyn vaikeuksissa.

Noora-Maria Suhonen löysi eroavaisuuksia otsalohkodementiaa ja Alzheimerin tautia sairastavien tiedonkäsittelyyn liittyvissä vaikeuksissa laajan neuropsykologisen tutkimuksen perusteella. Sen sijaan perusterveydenhuollossa yleisesti käytetyn CERAD-tehtäväsarjan kyky erotella näitä sairausryhmiä toisistaan oli rajallinen. Otsalohkodementiaa sairastavat suoriutuivat CERAD-tehtäväsarjan viivästetyn mieleenpalautuksen osioissa Alzheimerin tautia sairastavia paremmin. Aivan otsalohkodementian varhaisvaiheessa suoriutuminen CERAD-tehtäväsarjassa voi olla jopa normaalia.

Muistisairauksiin liittyvissä tutkimuksissa otsalohkodementia on jäänyt varsin vähälle huomiolle. Otsalohkodementian erottaminen erityisesti Alzheimerin taudista ja toisaalta psykiatrisista sairauksista voi olla haastavaa. Väitöstutkimuksessa pyrittiin löytämään kliiniseen käyttöön soveltuvia neuropsykologisia menetelmiä, joista on hyötyä otsalohkodementian varhaisessa tunnistamisessa. Neuropsykologisella tutkimuksella kartoitetaan yksilön tiedonkäsittelytoimintoja sekä käyttäytymisen piirteitä.

Käyttäytymisen ja luonteen muutoksien kartoittaminen potilaan läheisen täyttämän, erityisesti otsalohkodementian oireisiin suunnatun kyselylomakkeen (FBI-mod) avulla todettiin hyödylliseksi otsalohkodementian diagnostiikassa.

Otsalohkodementian tunnistaminen perusterveydenhuollossa on haastavaa, ja osa potilaista ohjautuu aluksi psykiatriseen hoitoon käyttäytymisen ja persoonallisuuden muutosten vuoksi. Myöhäisessä keski-iässä alkavista etenevistä luonteen muutoksista ja samanaikaisista tiedonkäsittelyn ongelmista kärsivien kohdalla pitäisikin ottaa huomioon otsalohkodementian mahdollisuus. Nämä henkilöt tulisi ohjata erikoissairaanhoitoon neurologisiin ja neuropsykologisiin tutkimuksiin taustalla mahdollisesti piilevän muistisairauden tunnistamiseksi.

PsM Noora-Maria Suhosen väitöskirja Cognitive and behavioral characteristics of frontotemporal lobar degeneration tarkastetaan 8.9.2017 Oulun yliopistossa.

Kuva: Panthermedia