Sisäministeriön työryhmä valmistelee ehdotusta, jonka mukaan terveydenhuollon henkilöstön pitäisi saada oikeus pitää päihtyneitä potilaita tarkkailussa vastoin tahtoa.

Poliisihallituksen poliisiylitarkastaja

Esko Ruokonen

on päihtyneiden kiinniottamista, kuljettamista, kohtelua ja hoitoa selvittävän työryhmän jäsen. Hän kertoo, että työryhmän yhtenä tavoitteena on vähentää poliisilta töitä, jotka eivät oikeastaan poliisille kuuluisi. Työryhmä jättää ehdotuksensa tämän vuoden lopulla.

Ruokonen arvioi, ettei ole kenenkään etu, että poliisi viettää kiireisimpään ilta-aikaan tunteja päivystyksessä rauhoittelemassa joskus pahastikin loukkaantuneita aggressiivisia päihtyneitä potilaita, jotka poliisi on toimittanut ensiapuun. Väkisin hoidossa pitäminen on kuitenkin vapaudenriisto ja tarvitaan lakimuutos, että siihen saisi oikeuden joku muu kuin poliisi.

- Mielenterveyspuolellahan lääkäri voi päättää tahdonvastaisesta hoidosta, Ruokonen muistuttaa.

Poliisia tarvitaan harvoin

Helsingin Haartmanin sairaalan ylilääkäri

Jukka Toivonen

suhtautuu ehdotukseen varovaisen myönteisesti.

- On tilanteita, joissa olisi mielekästä, että terveydenhuoltohenkilöstöllä olisi oikeus päättää vastentahtoisesta hoidosta.

Tällä hetkellä sellaiseen ei kuitenkaan olisi resursseja.

- Käytännössä jos poliisi ei olisi käytettävissä, tarvittaisiin yksityisten vartiointiyhtiöiden palveluita tahdonvastaisen hoidon toteuttamiseen.

Sairaalan näkökulmasta kysymys ei ole isosta ongelmasta.

- Haartmanin sairaalassa on toistatuhatta päivystyskäyntiä viikossa, eikä poliisia tarvita päivystyksessä tapahtuvaa valvontaa varten päivittäin, tokkopa viikoittainkaan, Toivonen pohtii.

Tilanteeseen kaivataan selkeytystä

Satakunnan keskussairaalan ensihoidon ja päivystyksen toimialuejohtaja

Eija Vaula

kaipaa selvennystä vallitsevaan tilanteeseen.

- Potilaan itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen on ensisijaista, mutta on tilanteita joissa tätä pyhää asiaa tulee rajoittaa potilaan tai henkilökunnan turvallisuuden vuoksi. Itsemääräämisoikeuden rajoitus perustuu useimmiten rikoslain määrittelemään pakkotilaan.

Kun itsemääräämisoikeutta rajoitetaan pakkotilassa, se on tehtävä lääketieteellisin perustein ja syy on kirjattava sairauskertomukseen. Jos rajoittamista tarvitaan, potilaan valvonnan tulee olla tehostettua.

Vaula arvioi, että päivittäin tulee tilanteita, joissa sekavia, päihtyneitä potilaita pitää rauhoitella. Useimmissa yhteispäivystyksissä on ympärivuorokautinen vartiointi. Poliisi kutsutaan paikalle vain harvoin.

Yhteistä linjaa potilaan vapauden rajoittamiseen terveydenhuollossa on haettu Kustannus Oy Duodecimin julkaisemassa kesäkuun alussa päivitetyssä akuuttihoito-oppaassa. Lisäksi STM:ssä on käynnistynyt heinäkuussa säädösvalmistelu, jonka tarkoituksena on selkiyttää sosiaali- ja terveydenhuollossa tapahtuvien itsemääräämisoikeuden rajoittamistoimien perusteita.

- Ongelma ei koske vain päihtyneitä vaan myös vaikkapa sekavia vanhuksia. Tämä on iso kysymys. Minkä verran potilaan itsemääräämisoikeutta saa rajoittaa hänen oman etunsa nimissä?