Päihtymys ei saa estää hoitoon hakeutuneen ihmisen akuuttihoidon tarpeen arviointia eikä hoidon järjestämistä.

Jos humalainen tulee tai hänet tuodaan esimerkiksi terveyskeskuspäivystykseen, hänen hoidontarpeensa on arvioitava siellä, vaikka hän olisi niin humalassa, että hänet sen jälkeen vietäisiin poliisin suojiin selviämään. Poliisi kutsutaan viemään paikalle kuitenkin vain erityistilanteissa.

Näin linjaavat terveydenhuoltoon tulossa olevat ohjeet päihtyneen henkilön akuuttihoidosta. Ohjeita viimeistellään sosiaali- ja terveysministeriössä.

Psykiatrinen sairaala ei myöskään voi kieltäytyä ottamasta potilasta tutkittavaksi vain humalatilan takia tai tietyn promillerajan perusteella. Päihtyneen mielenterveysongelmaisen akuuttihoito kuitenkin toteutetaan ensisijaisesti muualla kuin psykiatrisessa sairaalassa.

- Joskus saatetaan ajatella, että tämä potilashan on vain humalassa. Vakava humalatila on kuitenkin jo sinänsä vaarallinen: alkoholimyrkytys on yleisin myrkytyskuoleman aiheuttaja. Lisäksi potilaalla voi olla sairaus tai vamma, jota humala vaikeuttaa tai peittää, sanoo ylilääkäri

Terhi Hermanson

sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Akuuttihoidon lisäksi ohjeet koskevat esimerkiksi yhteistyötä poliisin kanssa ja päihtyneiden alaikäisten hoitoa. Ohjeissa käydään erikseen läpi mm. tolkuttomassa humalassa olevan potilaan kiireellinen hoito ja päihtyneen mielenterveysongelmaisen potilaan lähettäminen tahdosta riippumattomaan psykiatriseen hoitoon. Niissä on myös kuvattu, millä edellytyksillä potilas voidaan ottaa tahdosta riippumattomaan päihdehoitoon. Tätä mahdollisuutta käytetään nykyään erittäin harvoin.

Käytännöt vanhoja ja kirjavia

Ajan tasalla olevia pelisääntöjä päihtyneitten potilaiden käsittelyyn ehdotti viime vuonna apulaisoikeuskansleri

Jaakko Jonkka

kantelua selvitettyään. Kantelu koski tapausta, jossa mielenterveysongelmien takia terveyskeskukseen hakeutunut humalainen oli lähetetty putkaan tutkimatta hänen terveydentilaansa.

Sen jälkeen Etelä-Suomen lääninhallitus selvitti terveydenhuollon päivystyspisteiden toimintatapoja humalaisten potilaiden suhteen. Käytännöt havaittiin hyvin kirjaviksi.

Monissa päivystyspisteissä noudatettiin yhä lääkintöhallituksen lähes 30 vuotta sitten antamia ohjeita, jotka on jo kumottu. Humalaisia potilaita on niiden perusteella vieläkin ohjattu suoraan putkaan selviämään arvioimatta ensin hoidon tarvetta. Terveydenhuollon toimintatavat ja lainsäädäntö ovat vuosien mittaan kuitenkin kovasti muuttuneet.

Lääninhallituksen selvityksestä kävi myös ilmi, että joissakin psykiatrisissa sairaaloissa otetaan potilas hoitoon vasta sen jälkeen, kun veren alkoholipitoisuus on laskenut alle 0,5 promillen.

Selviämisasemia ja -huoneita tarvitaan

Päihtyneet potilaat ovat erittäin yleisiä kaikissa päivystyspisteissä. Peijaksen sairaalassa Vantaalla viime vuonna tehdyn selvityksen mukaan yli neljäsosa päivystyspoliklinikalle tulevista potilaista oli joko humalassa tai päihderiippuvainen. Saman suuruisia lukuja on esitetty ennenkin.

- Ohjeluonnos on käynyt lausuntokierroksella ja siihen on suhtauduttu yleensä myönteisesti. Kaikki pitivät tärkeänä, että ohjeet päivitetään, Terhi Hermanson toteaa.

Lausuntojen mukaan päivystyspisteiden avuksi pitäisi kuitenkin perustaa selviämisasemia ja päivystyspisteisiin erillisiä selviämishuoneita, jotta humalaiset potilaat eivät sekoittaisi koko päivystyspisteen toimintaa.

- Jos humalainen käyttäytyy uhkaavasti tai häiritsevästi, päivystyksestä voi kuka tahansa ottaa yhteyttä poliisiin, Terhi Hermanson muistuttaa.

Toisaalta hän korostaa myös terveen järjen käyttöä: ohjetta ei ole tarkoitettu koskemaan potilasta, joka katkaisi kätensä hiukan olutta juotuaan.

Syksyn kuluessa annettavat ohjeet keskittyvät nimenomaan alkoholista aiheutuneeseen päihtymykseen. Ne on valmisteltu yhdessä sosiaali- ja terveydenhuollon ja poliisin asiantuntijoiden kanssa.

Päihtyneitten akuuttihoitoa käsitellään tässä lehdessä myös sivulla 3144.