1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Päijät-Häme selvittää kuolleisuuslukuja
Ajan­kohtai­sta 35/1999 vsk 54 s. 4398

Päijät-Häme selvittää kuolleisuuslukuja

Päijät-Hämeen sairaanhoitopiirissä ryhdytään selvittämään, mistä johtuvat alueen keskimääräistä suuremmat kuolleisuusluvut eräissä sairausryhmissä. Sairaanhoitopiirin oma tutkimus osoitti, että alueella on maan keskiarvoa suurempi kuolleisuus esimerkiksi paksu- ja peräsuolen syöpään, eturauhassyöpään, aivoverenkiertohäiriöihin, itsemurhiin sekä muihin väkivaltaisiin syihin.

Sairaanhoitopiiri käynnisti kuolleisuutta selvittävän tutkimuksensa sen jälkeen, kun Stakesin selvityksissä 1990-luvun puolivälissä oli käynyt ilmi, että kuolleisuus Päijät-Hämeessä oli noin 6 % suurempi kuin maassa keskimäärin.

Tänä syksynä valmistuneen, dosentti Marja Blom-Langen tutkimuksen mukaan ikä- ja sukupuolivakioitu kuolleisuus on Päijät-Hämeen sairaanhoitopiirissä nyt 5 % suurempi kuin maassa keskimäärin. Suuria kaupunkeja verrattaessa kuolleisuus oli Lahdessa 5 % maan keskiarvoa suurempi, kun se esimerkiksi Helsingissä oli 3 % suurempi kuin maan keskiarvo, Tampereella yhtä suuri kuin keskiarvo ja muissa suurissa kaupungeissa maan keskiarvoa pienempi. Alueen pienempien kuntien lukuja Blom-Lange pitää pienten asukasmäärien takia vain suuntaa-antavina.

Sairaanhoitopiiri jatkaa tutkimusta selvittämällä diagnostiikan laatua muutamissa suuren tautikohtaisen kuolleisuuden sairausryhmissä.

- Aiomme analysoida tutkimusjaksolta, eli vuosilta 1990-96, kaikki tapaukset ainakin paksu- ja peräsuolen syövän sekä eturauhasen syövän osalta. Myös itsemurhat analysoidaan, kertoo sairaanhoitopiirin hallinnollinen apulaisylilääkäri Martti Talja. Laajempaa analyysiä harkitaan myös alkoholisairauksien ja aivoverenkiertosairauksien osalta.

- Tarkoituksena on selvittää diagnostiikka ja hoito potilaskohtaisesti ja verrata niitä kansainvälisiin tuloksiin. Tutkimuksen tekevät Päijät-Hämeen keskussairaalan omat erikoislääkärit. Lisäksi suunnitellaan jatkotutkimusohjelmaa yhdessä Stakesin ja Kansanterveyslaitoksen kanssa. Olemme myös harkinneet, tarvitaanko selvitysmiestä tutkimaan erikoissairaanhoidon ja koko terveydenhuollon järjestämistä, Talja sanoo.

- Kaiken kaikkiaan Päijät-Häme poikkeaa maan keskiarvosta vain vähän. Itä- ja Pohjois-Suomen kuolleisuusluvut ovat merkittävästi korkeammat kuin Päijät-Hämeen, Talja huomauttaa.

Lue myös

Blom-Lange päättelee tutkimuksessaan, että Päijät-Hämeen kuolleisuuslukujen taustalla ovat alueen sosioekonomiset tekijät, joita hän myös selvitti. Hän viittasi johtopäätöksissään myös alueen kuntien terveyspalvelujen kustannuksiin, jotka ovat useimmissa niistä alle maan keskiarvon. Blom-Langen mukaan terveyspalveluihin käytettyjä markkamääriä näyttäisikin selittävän enemmän alueen taloudellinen tilanne kuin ihmisten terveystarpeet.

- Tätä seikkaa tutkimuksessa ei itse asiassa lainkaan tutkittu, vaan kyseessä on tutkijan oma päätelmä. Kuolleisuuden ja kustannusten rinnastaminen on väärä johtopäätös. Terveyspalvelujen edullisuus Päijät-Hämeessä johtuu päällekkäisyyksien poistamisesta, johon on aktiivisesti pyritty lähes kymmenen vuoden ajan. Meillä ei ole keskenään kilpailevia organisaatioita, jotka tuottaisivat samanlaisia palveluja, Martti Talja huomauttaa.

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Korona tyhjensi luentosalit

Periaatteessa kaikki on muuttunut, kertoo Lauri Salaja.

Ajassa
”Vastaamon tietomurto on herätys terveydenhuollolle”

Terveydenhuollon tietoturvaa pitää jatkuvasti arvioida, sanoo Lääkäriliiton terveyspoliittinen asiantuntija Lauri Vuorenkoski.

Ajassa
Lääkärilehti voi myöhästyä

Lääkärilehden postitus myöhästyi keskiviikkona.

Kolumni
Osaamattomuuden ylistys

Kukaan ei osaa, eikä voi osata kaikkea, kirjoittaa Miila Halonen.

Pääkirjoitus
Kollegiaalisuus ulottuu myös verkkoon

Kollegiaalisuusohjeet velvoittavat meitä käyttäytymään toisiamme kohtaan asiallisesti, kirjoittaa Jan Schugk.

Ajassa
Viikko täyttyi etäluennoista ja kloonauksesta

Lääkärilehti seuraa Ronja Vaaraman ­lääketieteen opintoja.