Päivystystoiminnalle laaditaan parhaillaan yhteisiä kriteereitä. STM on asettanut hankkeelle kansallisen ohjausryhmän, ja hankkeen toteuttaa HYKS erityisvastuualueen työryhmä.

Työryhmän asialistalla ovat mm. laatutavoitteet sekä osaamiseen ja potilasturvallisuuteen liittyviä asioita. Kevättalvella käyttöön saatavien pelisääntöjen pohjalta eri alueilla voidaan tehdä hienosäätöä ja tarkempia suunnitelmia.

- Yhteisten kriteerien puuttuminen on johtanut mm. siihen, että päivystystoimintaa käytetään puuttuvan päiväaikaisen toiminnan korvaajana, kertoo Suomen päivystyslääketieteen yhdistyksen puheenjohtaja Eija Vaula.

- Monessa paikassa päivystyspoliklinikoilla joudutaan hoitamaan sellaisia potilaita, joiden oikea hoitopaikka olisi normaalilla ajanvarausvastaanotolla päiväaikaan. Kun nämä kiireettömät potilaat tulevat päivystykseen, on riski, että kiireellisten potilaiden hoito kärsii.

Päivystyshoidon tarpeen arviointi on vaativaa

Projektipäällikön, HYKS:in vastaavan ylilääkärin Raija Malmströmin mukaan päivystyshoidon tarpeen määrittely on vaativa tehtävä ja arvioinnin tueksi tarvitaan yhtenäiset perusteet.

Ohjeistukset voivat olla kuitenkin vain apuneuvona, koska potilailla on monia sairauksia ja useita muitakin kuin lääketieteellisiä syitä tulla päivystykseen. Ammattilaisen arvio hoidon tarpeen kokonaisuudesta ratkaisee.

STM:n käynnistämässä hankkeessa ja sen pohjalta annettavassa ohjeistuksessa määritellään yhtenäiset päivystyshoidon perusteet ja laaditaan näistä ohjeistus.

- Ohjeet tehdään tulosyittäin, joista tavallisimpiin kuuluvat huimaus, hengitystieoireet, selkäkipu, rintakipu, vatsakipu ja erilaiset vammat. Ohjeilla pyritään kattamaan noin 80 % tavallisista yhteispäivystyksen käytön syistä.

Ohjeet sisältävät pääperiaatteet, ja paikallisesti ohjeisiin voidaan liittää hoito-ohjeita ja paikalliseen työnjakoon sisältyviä ohjeita.

- Konkreettiset ohjeet siitä, milloin tiettyjä vaivoja poteva potilas tulee ohjata päivystykseen, on tarkoitus linkittää Terveysportin lääkärien ja sairaanhoitajien tietokantoihin, Malmström kertoo.

Arvioinnin avuksi luvassa kättä pidempää

Vaula ja Malmström korostavat puhelinpalvelujen kehittämistä.

- On tärkeää opettaa ja informoida myös potilaita siitä, ettei päivystykseen tarvitse aina tulla fyysisesti. Jos arvioidaan, ettei ongelmaa ole pakko hoitaa välittömästi, potilaat ohjataan oikea-aikaisten palveluiden piiriin. Siten vapautuu resursseja kiireellisten akuuttien ongelmien hoitoon, Vaula sanoo.

- Puhelinneuvonnan tulee olla siten resursoitu, että potilas saa yhteyden nopeasti. Toisaalta yhteydenotot tulee aina ehtiä myös kirjata potilastietojärjestelmään. Ohjeiston tulee olla vastuulääkärin hyväksymä.

Nyt laadittavaa ohjeistusta voidaan käyttää apuna sekä puhelinneuvonnassa että päivystystoiminnan suunnittelussa.

Malmströmin mukaan ohjeita odotetaan innokkaasti eri puolilla Suomea.

- On paljon paikallisia ohjeita ja niihin liittyvää epävarmuutta.