Vuoden 2012 Matti Äyräpää -palkinto myönnettiin akatemiaprofessori Heikki Joensuulle. Palkinnon jakavan Lääkäriseura Duodecimin mukaan Joensuun tutkimuksilla on ollut suuri vaikutus syöpien pitkäaikaishoitotulosten paranemisessa. Hän on tutkinut syöpien syntymekanismeja ja ennusteellisia tekijöitä yli 25 vuotta, keskittyen erityisesti suolisto- ja rintasyöpiin.

Joensuu jakaa kiitokset koko tiedeyhteisölle, sillä hänen mukaansa kliinisen tutkijan on vaikea sanoa, mikä tutkimuksessa on omaa panosta.

- Koen, että tämä tunnustus on palkinto kaikille kollegoille ja suomalaisille potilaille, joita ilman en olisi saanut paljoakaan aikaan.

Pohjolan ja Suomi-yhtiön palkinto myönnettiin emeritaprofessori

Marja-Riitta Taskiselle

pitkästä ja ansiokkaasta valtimoterveyden tutkimuksesta.

Myös Taskinen korostaa, että tutkimus on aina tiimityötä, jossa kollegoiden lisäksi tutkimus- ja laboratoriohoitajilla on tärkeä panos.

Arvoltaan 20 000 euron palkinnot jaettiin Lääkäripäivillä Helsingissä.

Tutkimusrahoitusta apteekista?

Juhlahumussakin Joensuu ja Taskinen ovat huolissaan kliinisen tutkimuksen jatkumisesta Suomessa.

- Paperityömäärä on EU-direktiivien myötä kasvanut jo niin suureksi, että kliinikon on liki mahdotonta tehdä tutkimusta työn ohessa, Joensuu sanoo.

- Kliininen tutkimus on kriisipisteessä, Taskinen toteaa.

Myös rahoitus olisi tutkijoiden mielestä saatava pikimmiten kuntoon. Joensuu ehdottaa, että lääkkeen hinnasta pieni osuus, esimerkiksi 0,1 %, kerättäisiin rahastoon. Lääkkeiden hinta ei nousisi, mutta rahastoon saisi nopeasti miljoonia euroja jaettavaksi akateemiseen tutkimukseen.

- Lääketeollisuuden tekemä tutkimus ei riitä, sillä sen tavoitteet ovat kaupalliset, Joensuu painottaa.

Hyvä kolesteroli keskiössä

Heikki Joensuun ja Marja-Riitta Taskisen tutkimusalat koskettavat suoraan tai välillisesti jokaista suomalaista. Joensuun mukaan syövän hoitotulokset paranevat koko ajan, sillä onkologiassa, kirurgiassa ja sädehoidossa otetaan uusia, pieniä edistysaskeleita jatkuvasti.

- Yhtä isoa, dramaattista läpimurtoa ei lähivuosina kuitenkaan ole odotettavissa, Joensuu mainitsee.

Lihavuus aiheuttaa suuria ongelmia sydänterveydelle muun muassa tyypin 2 diabeteksen kautta.

- Vaikka statiineilla voidaan alentaa korkeaa LDL-kolesterolia, jäljelle jää muita riskitekijöitä, kuten pienentynyt HDL-pitoisuus. Tärkeä kysymys valtimoterveyden tutkimuksessa onkin, voidaanko HDL-tasoa nostaa turvallisesti ja kuinka se vaikuttaa sydän- ja verisuonitapahtumiin, Taskinen summaa.

Tavoitteena seulontojen täsmentyminen

Maud Kuistilan palkinnon 2012 sai kirurgian professori Teuvo Tammela Tampereen yliopistosta. Hän on erikoistunut eturauhassyövän tutkimukseen.

Tammela kertoo aihepiirin tutkimuksen lisääntyneen ja kehittyneen huimasti viimeisten 20 vuoden aikana.

- Vielä 1990-luvun alussa eturauhassyöpää pidettiin vanhojen miesten vaivana, eikä sairauden tutkiminen tuntunut sen yleisyydestä huolimatta innostavan oikein ketään. Ja edelleenkin esimerkiksi rintasyövän tutkimus on noin 15 vuotta pidemmällä.

Tammela odottaa lähitulevaisuudessa saatavan uusia, mielenkiintoisia tuloksia muun muassa eturauhassyövän väestöseulontojen tueksi.

- Vielä tällä hetkellä seulonnoissa jää haaviin runsaasti myös niin sanottuja kilttejä tapauksia, mistä seuraa ylidiagnosointia ja -hoitamista. Parhaillaan etsitäänkin keinoja erottaa nimenomaan henkeä uhkaavat eturauhassyövät muista.

Toinen tutkimuksen tärkeä painopiste tarkastelee Tammelan mukaan androgeenireseptorin signalointia.

- Siltä puolelta saattaa olla luvassa useampikin uusi lääke. Tämä lisäisi elinvuosia ja parantaisi ennustetta etenkin niillä potilailla, joiden eturauhassyöpä on jo levinnyt. Mari Vehmanen