Olen lähtenyt tekemään pallolaajennusta saunan lauteilta, lenkkipolulta ja ruokakaupasta. Joskus olen juossut kaupungilta sairaalaan, kun se on käynyt nopeammin kuin auton etsiminen, kertoo apulaisylilääkäri Pirjo Mäntylä Pohjois-Karjalan keskussairaalan sydänvalvontaosastolta.

Tuore Käypä hoito -suositus ottaa poikkeuksellisesti kantaa myös siihen, miten hoitojärjestelmä pitää saada vastaamaan ST-nousuinfarktin vaatimaa hoitoa. Nopea pallolaajennus on saatava nykyistä nopeammin ja nykyistä useamman potilaan ulottuville.

Aikaviive ambulanssin tulosta pallolaajennukseen saa olla enintään kaksi tuntia. Viivästyminen lisää kuolemanvaaraa.

- Nyt maassa on vain kaksi sydäninfarktikeskusta, Helsingissä ja Tampereella, jotka päivystävät ympäri vuorokauden. Turussa, Porissa, Joensuussa, Jyväskylässä ja Vaasassa pallolaajennuksia tehdään hätätyönä. Lisäksi toistakymmentä sairaalaa voi tehdä pallolaajennuksia virka-aikaan, kertoo suositustyöryhmän puheenjohtajana toiminut HYKS:n sydänvalvonnan vastuulääkäri Ilkka Tierala.

- Kyllä tämä jatkuvan kännykän kanssa eläminen istuu vielä meidän sukupolvemme ajatusmaailmaan, mutta suostuvatko nuoremmat lääkärit tähän? pohtii Pirjo Mäntylä.

Tavoitteena kymmenkunta keskusta

Duodecimin ja Kardiologisen seuran asettama Käypä hoito -työryhmä toteaa, että ensimmäisenä tavoitteena on saada kaikkiin yliopistosairaaloihin päivystävä kardiologikeskus, jolloin kahden tunnin hoitomahdollisuus kattaa 65 prosenttia väestöstä. Toisessa vaiheessa 90 prosentin kattavuus saavutetaan, kun keskuksia on kymmenkunta.

- Tutkimusten mukaan pallolaajennusten tulokset ovat parempia sairaaloissa, joissa toimenpiteitä tehdään eniten. Kyse on paitsi lääkärin taidoista, ennen kaikkea koko hoitoketjun ja yksikön toimivuudesta, joka rutiinin karttuessa aina paranee, toteaa dosentti Markku Eskola TAYS:n Sydänkeskuksesta.

Suositusryhmä pitää pallolaajennusta suositeltavimpana ST-nousuinfarktin hoitovaihtoehtona, mutta liuotushoito on käypä vaihtoehto silloin, kun kivut eivät ole kestäneet montaa tuntia eikä hoidolle ole muita esteitä. Liuotushoito annetaan paikan päällä, ja myöhemmin sairaalassa voidaan tehdä varjoainekuvaus ja tarvittaessa pallolaajennus.

Liuotushoidon hyöty on olematon 6-12 tunnin jälkeen, ja liian myöhäisestä liuotushoidosta saattaa olla jopa haittaa.

Nykyisin vain kolmannes suomalaisista potilaista pystytään hoitamaan välittömällä pallolaajennuksella, mikä on lähes kaikissa muissa kehittyneissä maissa normaali käytäntö.

- Suomi ja Albania sekä Etelä-Euroopan maat ovat nyt hoidon saatavuudessa samalla tasolla, vaikka sepelvaltimotaudin esiintyvyys on meillä aivan toista luokkaa kuin etelässä, pahoittelee Ilkka Tierala.