Ulkoista, kilpailuta, osta! Tätä mantraa on viime vuodet hoettu ratkaisuksi julkisen sektorin talousahdinkoon. Todellista apua on tullut yhtä vähän kuin sadetanssista. Ostopalveluissa nimittäin vallitsevat viidakon lait ja myyjän markkinat.

Kun ostaja ei tiedä, mitä tarvitsee, eikä myyjä tiedä, mihin rahkeet riittävät, palvelun ostamisen seuraukset voivat olla käyttäjille kohtuuttomia. Surullisenkuuluisat Helsingin vammaiskuljetukset eivät ole ainutlaatuinen esimerkki epäonnistumisesta.

- Kyllä kunnista yhä puuttuu ostotoiminnan osaamista, muotoilee Kuntaliiton varatoimitusjohtaja

Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma

.

Ostamisen osaaminen ei ole ainut kunnissa hiertävä ongelma; joidenkin palveluiden hinnat ovat karanneet käsistä.

100 prosentin hinnannousu

- Karkeasti arvioiden 2000-luvulla ostopalveluiden hinnat ovat nousseet noin sata prosenttia, sanoo Vantaan apulaiskaupunginjohtaja Ossi Savolainen.

Hänen mukaansa ostopalvelut ovat terveys- ja sosiaalitoimen vaikeimmin hallittava kustannuserä. Kaupungin itse tuottamissa palveluissa pystytään Savolaisen mielestä paremmin ennakoimaan kuluja ja myös suunnittelemaan toiminnan tulevaisuutta muuttuvissa olosuhteissa.

- Ostopalveluiden hinnat ovat suoraan sanoen karanneet käsistä, toteaa myös Imatran terveystoimenjohtaja

Timo Kohvakka

.

Hän kritisoi erityisesti lastensuojelulaitosten hinnoittelua. Hallitakseen kustannuksia Imatra päättikin rakentaa oman lastenkodin ja tänä vuonna vielä toisen.

Lastensuojelun kulut Imatralla olivat vielä viime vuonna muita keskisuuria kaupunkeja selvästi korkeammat. Toisaalta päivähoidon ja esiopetuksen uudelleen organisointi toi merkittäviä säästöjä ja pudotti lasten ja perheiden palveluiden aiheuttamat kokonaiskulut lähes neljänneksen muita halvemmiksi.

Terve kilpailu hintakurin tae

Ostopalveluiden käyttö toki tuottaa hintakilpailua ja pitää siten kulut kurissa, mutta edellytyksenä on aito kilpailutilanne.

- Meillä Kainuussa maakuntahallintokokeilussa tavoitellaan tiukkaa kulukuria, ja ostopalveluiden käyttö on yksi keino. Mutta mitäs kilpailutat ja ostat, jos ei ole ostettavaa, tokaisee sosiaali- ja terveysjohtaja

Tuomo Pääkkönen

Kainuun maakuntayhtymästä.

Kainuussa on kova yritys päästä vuotuisesta noin seitsemän prosentin kustannusnoususta kokeilun asettamaan kolmen prosentin tavoitteeseen.

- Monopoli missään kohdassa ei ole hyväksi. Kulut tuppaavat nousemaan, jos ainut palveluntuottaja on kunta itse tai yksi yritys, huomauttaa Jyväskylän kaupungin sosiaali- ja terveystoimenjohtaja

Pekka Utriainen

.

Jyväskylä kilpailutti vastikään terveyskeskuksensa viikonloppujen lääkäripäivystyksen. Yksi vaihtoehto olisi ollut kaupungin oma toiminta, mutta yksityinen yritys teki Utriaisen mukaan "parhaimman tarjouksen".

- Terveyspalveluissa kyse ei ole pelkästään rahasta, vaan aina myös palvelun laadusta, prosessien sujuvuudesta ja henkilökunnan motivaatiosta ja työoloista. Me seuraamme näitä tekijöitä jatkuvasti mittauksin, Utriainen sanoo.

Tilastomies ei arvota

Kuntaliitto julkisti maanantaina viime vuoden tilastot suurten ja keskisuurten kaupunkien terveydenhuollon menoista.

Terveydenhuoltoon ja vanhusten laitoshoitoon ja kotipalveluihin saatiin 24 kaupungissa ja Kainuun maakunnassa kulumaan kaikkiaan 5,5 miljardia euroa.

Onko se paljon vai vähän?

- Emme Kuntaliitossa ota kantaa, käytetäänkö kunnissa rahaa terveyspalveluihin paljon vai vähän. Emme myöskään arvioi, ovatko käyttökohteet oikeat tai väärät, korostaa erityisasiantuntija

Yrjö Lahtinen

Kuntaliitosta.

Lahtinen on kerännyt ja analysoinut kulutilastot yhdessä kehittämispäällikkö

Teija Mikkolan

kanssa.

- Näin tilastojen tavoitteena on ohjata kuntien hallintoa ja päätöksentekoa, Lahtinen huomauttaa.

Tilastot kertovat, miten eri tavoin terveyspalveluihin suomalaisissa kaupungeissa ja kunnissa käytetään rahaa. Ne eivät kuitenkaan kerro sitä, millaisia palveluita samalla rahasummalla saadaan missäkin kunnassa tuotettua. Ikävakiointi tekee tilastot kaupunkien kesken vertailukelpoisiksi.

Ikääntymisen vaikutukset vähäiset

Melko tarkkaan puolet kaupunkien terveysmenoista käytetään yli 65-vuotiaiden hoitoon ja hoivaan. Kuntaliiton tilastoissa ovat terveydenhuollon lisäksi mukana myös yli 65-vuotiaiden ympärivuorokautinen laitoshoito ja kotipalvelu.

- Näyttää kuitenkin siltä, että väestön ikääntyminen ei ainakaan vielä merkittävästi kasvata kustannuksia. Vain noin puolitoista prosenttia vuosittaisesta lisäyksestä selittyy ikääntymisen aiheuttamasta palvelutarpeen kasvusta, toteaa Yrjö Lahtinen.

Tätä tietoa ehdittiinkin julkisuudessa maanantain jälkeen jo arvostella. Muun muassa Superin puheenjohtaja

Juhani Palomäki

moitiskeli kuntia siitä, että ikääntyvien palvelut kurjistuvat eikä niihin käytetä rahaa tarpeen kasvuun nähden riittävästi.

Yli 65-vuotiaiden hoidon aiheuttamat kustannukset ovat nousseet jonkin verran hitaammin kuin kokonaiskustannukset asukasta kohti.

Johtuuko tämä sitten hoidon laadun heikkenemisestä vai ikäihmisten aiempaa parempaa terveydentilasta, sitä kulutilastot eivät kerro.

Hoitotakuu ei näy vielä tilastoissa

Viime vuoden maaliskuussa voimaan astuneen hoitotakuun vaikutuksia on Kuntaliitossa ja kunnissa myös laskeskeltu. Hoitotakuun piti olla kustannusneutraali, ja arvioiden mukaan viime vuonna sen vaikutukset ovat olleet noin 1-3 prosenttia.

Terveydenhuollon kulut nousivat viime vuonna voimakkaimmin Turussa ja Kuopiossa.

- Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä hoitotakuu on toteutunut yhdestä parhaimmista alueista. Tämä näkyy myös Turun kaupungin terveyskulutilastoissa, sanoo Turun terveystoimenjohtaja

Markku Suokas

.

- Kun katsoo prosenttien taakse voi havaita, että Turun kaupunki on suurten kaupunkien terveyskulutilaston keskikaartia.

- Meillä on virat täynnä sekä kaupungin terveyskeskuksessa että lähes kaikilla Tyksin erikoisaloilla. Perusterveydenhuollossa tämä merkitsee käytännössä toimivaa palvelua, joten perusterveydenhuollon kulumme ovat muita suuria kaupunkeja pienemmät. Erikoissairaanhoidon somaattiseen sektoriin meillä taas kuluu keskimääräistä enemmän rahaa, koska hyvän lääkäritilanteen ansiosta jonot vetävät ja kaupunkilaiset pääsevät hoitoon, selittää Suokas tilastojen taustaa.