Kun WHO nostaa pandemian uhkatason korkeimmalle eli numeroon 6, kadut eivät välttämättä ammota tyhjyyttään eivätkä sairaalat pullistele tartunnan saaneista. Pandemia ei myöskään sanana tarkoita "ihmiselle vaarallista", vaan "maailmanlaajuisesti levinnyttä epidemiaa", ylijohtaja

Juhani Eskola

Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta muistuttaa.

Pandemiaan valmistaudutaan kuitenkin Suomessakin siitä lähtökohdasta, että virus on yksilölle vakava ja yhteiskunnan toiminnalle merkittävä. Jos virus osoittautuu yksilön kannalta lieväksi, se voi silti aiheuttaa häiriötä yhteiskunnan toiminnassa, kun suuri osa väestöstä sairastaa samaan aikaan.

WHO:n uusimpien määritelmien mukaan pandemia on syytä julistaa alkaneeksi, kun virus on aiheuttanut laajoja epidemioita kolmessa eri maassa kahdella WHO:n määrittelemällä alueella, esimerkiksi Amerikoissa ja Euroopassa. Kaikissa maissa tilanne ei tuolloin ole sama, mutta viranomaiset ja terveysorganisaatiot varautuvat epidemian tuloon kansallisen valmiussuunnitelman mukaisesti. Taso 6 laukaisee eteenpäin myös virusta vastaan suunnatun rokotteen tuotanto- ja myyntisuunnitelmat.

Suomesta, kuten muistakin YK:n jäsenmaista ollaan pandemiauhan aikana päivittäisessä yhteydessä WHO:hon, joka tekee päätökset neuvonantajaryhmien avulla. Muodollisesti päätökset tekee pääjohtaja. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos on lisäksi tiiviissä yhteydessä EU:n tartuntatautiverkostoon ja toisiin kansallisiin instituutteihin.

Ylijohtaja Eskola kertoo, että WHO kuuntelee jokaista maata tarkalla korvalla ja että sen ohjeistuksia noudatetaan hyvin.

- Joillakin mailla on ollut irtioton tarve esimerkiksi matkustuskiellon osalta, ehkä hädän ja hämmennyksen takia. WHO ei ole poliisi eikä tuomioistuin, muttei se myöskään harjoita suurvaltapolitiikkaa, vaan päätöksenteko nojaa tieteellisiin näkökohtiin.

A(H1N1)-pandemian uhkataso on keskiviikkona iltapäivällä lehden mennessä painoon toiseksi korkein, 5. Viruksen on raportoitu sairastuttaneen noin 13 000 ihmistä eri puolilla maailmaa, pääosin Meksikossa, Yhdysvalloissa ja Kanadassa.

Eskola uskoo viruksen aiheuttavan ennen pitkää epidemian myös Suomessa.

- Olisi sinisilmäistä ajatella, että tilanne menisi tällaisenaan ohi. Todennäköisesti viruksen laajemmat vaikutukset nähdään Suomessa syksyllä.

Suomen varautumissuunnitelman laskennalliseksi perustaksi on valittu oletus, jonka mukaan pandemian ensimmäisen, noin kahdeksan viikkoa kestävän aallon aikana 35 prosenttia väestöstä eli 1,82 miljoonaa henkilöä voi saada tartunnan. Heistä 11 000-36 000 voi joutua sairaalahoitoon ja 3 500-9 000 saattaa kuolla.