Väkivaltaa parisuhteessa käyttäneet miehet käyvät läpi elämäntilannettaan sekä yksilötapaamisissa että ryhmissä Kriisikeskus Mobilessa. Miehet, jotka ovat sitoutuneet työskentelyyn, ovat pystyneet lopettamaan väkivallan käytön.

Väkivaltaa parisuhteessa käyttäneet miehet tulevat Kriisikeskus Mobilen ryhmiin sen jälkeen, kun he ovat käyneet puhumassa ensin yksin ongelmistaan Mobilen ammattilaisen kanssa. Ryhmät toteutetaan yhteistyössä Mobilen ja Jyväskylän yliopiston psykoterapian opetus- ja tutkimusklinikan kanssa.

– Ryhmissä selvitellään kunkin miehen elämäntilannetta ja yritetään löytää keinoja välttää vastedes väkivaltaista käyttäytymistä. Ryhmissä opetellaan vastuun ottamista omista teoista, kertoo psykologian tohtori Juha Holma Jyväskylän yliopiston psykologian laitokselta. Hän on vetänyt pitkään väkivaltaisten miesten ryhmiä Kriisikeskus Mobilessa.

Toiminnan lähtökohta on se, että miehet sitoutuvat vähintään 15 kertaan, eli noin puolen vuoden työskentelyyn ryhmässä.

Kerran viikossa kokoontuvien ryhmien osallistujat ovat enimmäkseen nuoria miehiä, useat perheenisiä.

– Tutkimusten mukaan nuoriin naisiin kohdistuu eniten parisuhdeväkivaltaa. Näillä naisilla on usein pieniä lapsia, jotka joutuvat näkemään väkivaltaa.

Fyysisen väkivallan käyttö on vähentynyt

Monien osallistuneiden miesten mielestä on ollut hyvä, että he ovat päässeet keskustelemaan samoja asioita kokeneiden henkilöiden kanssa.

– He oivaltavat omaan väkivaltaiseen käyttäytymiseensä liittyviä asioita, kun kuulevat muiden miesten kokemuksia, sanoo Holma.

Seurantahaastattelut tehdään sekä miehille että heidän puolisoilleen, kun on kulunut 2 vuotta ryhmien loppumisesta.

– Näyttäisi siltä, että miehet, jotka ovat sitoutuneet työskentelyyn ryhmässä, pystyvät lopettamaan fyysisen väkivallan käytön. Jotkut miehet taas saattavat lisätä henkisen väkivallan käyttöä tai sen käyttö ei lopu, vaikka fyysinen väkivalta vähenee, huomauttaa Holma.

Holma muistuttaa, että myös henkisestä väkivallasta pitäisi puhua ryhmissä miesten kanssa. Monien miesten saattaa olla vaikea tunnistaa sitä, mikä on tällaista käytöstä.

– Usein puhutaan mustasukkaisuudesta, vaikka kyseessä on itse asiassa kontrollointi ja henkinen väkivalta.

Tavoitteena on verkostoitunut yhteistyö

Holma sanoo, että vain osa parisuhde- ja perheväkivaltaa tehneistä miehistä hakee apua. Tämän vuoksi Jyvässeudulla on pyritty verkostoituneeseen yhteistyöhön, jossa eri sosiaali- ja terveydenhuollon toimijat tunnistavat uhreja ja tekijöitä ja ohjaavat heitä hoitomallin palveluihin. Myös päihdehuolto ja poliisi ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita.

– Yli puolet miehistä on tullut toimintaan mukaan yhteistyöverkostojemme kautta.

Juha Holma kertoo, että Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksella ryhdytään tutkimaan sitä, kuinka pariterapian keinoin pystytään auttamaan perheitä väkivaltatilanteissa.

– Tutkimusten mukaan pariterapiaan hakeutuneilla on usein väkivaltaa suhteessa, vaikka he itse ilmaisevat sen vain harvoin. Työntekijän on kyettävä tunnistamaan väkivalta ja osattava puuttua siihen niin, että väkivalta ei lisäänny ja pahene.

Ulla Toikkanen