Pekka Leinonen aloitti Suomen Lääkärilehden lääketieteellisenä päätoimittajana Lääkärin päivitettävä tietokantaansa koko ajan
-Suomen Lääkärilehden nykyinen viikoittainen ilmestyminen on lehdelle etu, mutta myös suuri haaste. Se tarjoaa nopean ajankohtaisen tiedonvälityksen foorumin. Nopeus ei kuitenkaan synny itsestään, vaan vaatii aktiivista toimituspolitiikkaa, pohtii Suomen Lääkärilehden lääketieteellisenä päätoimittajana juuri aloittanut dosentti Pekka Leinonen.
Leinonen korostaakin Lääkärilehden keskeisiä tehtäviä olevan tuliterien työkalujen tarjoaminen lääkäreille ja niiden säännöllinen huoltaminen.
-Kiinnostus ja motivaatio lääkärin työhön syntyvät toivosta ja visioista, Leinonen sanoo. Siksi Lääkärilehden on hänen mukaansa avattava näköaloja myös tieteen tulevaisuuteen, parempiin aikoihin. Lehden on esiteltävä mahdollisia huomisen hoitokäytäntöjä, sillä suuri osa tänään sairastuvista potilaista ehkä jopa paranee niiden avulla. Käytännössä tämä on diagnostiikan ja hoitojen uusia uria aukovan ns. perustutkimuksen ymmärrettävää esittelyä.
-Suomen Lääkärilehti on jo nyt erittäin ajantasainen lääkärin työn infrastruktuurien (mm. työmarkkinapolitiikan) esittelijä ja kommentoija. Kun samanlaista nopeutta, luettavuutta ja ymmärrettävyyttä kehitetään sen lääketieteelliseen osioonkin, tulee Lääkärilehti tarjoamaan lukijalleen monilokeroisen, viikoittain huolletun työkalupakin erityisesti käytännön lääkärin tarpeisiin, Pekka Leinonen uskoo.
Utelias tutkija ja lääkäri
44-vuotiaalla Pekka Leinosella on vankka kokemus niin kliinikon kuin tutkijankin urasta. Hän on sisätautiopin ja molekulaarisen endokrinologian dosentti, sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri, jolla on myös diabeteksen hoidon ja vakuutuslääketieteen erityispätevyys. Tieteellinen peruskoulutus tuli Oulun yliopiston kliinisen kemian laitoksella. Jatkokoulutus ja myöhempi tutkimustoiminta - lähinnä molekyylibiologiaa, soluviljelytekniikoita ja hormonien vaikutustapoja koskeva - on peräisin Kalifornian yliopistossa San Franciscosta, Helsingin yliopiston biokemian laitokselta ja Naistenklinikan tieteellisestä laboratoriosta.
Kliinisen koulutuksen Leinonen on hankkinut Meilahden sairaalassa HYKS:n III sisätautien klinikassa, jonka jälkeen hän on toiminut yli kymmenen vuotta HYKS:n naistenklinikan sisätautierikoislääkärinä.
- Hermeneuttisiin tieteisiin taas olen perehtynyt mm. Helsingin yliopiston psykoanalyyttisen psykoterapian koulutuksessa, hymyilee Pekka Leinonen.
Tieteellisen julkaisutoiminnan kokemusta hänellä toimittajana Annals of Clinical Research'issä sekä Annals of Medicinen toimittajana ja toimitussihteerinä kesään 2000 saakka. Duodecim-seuran julkaisuvaliokunnassa hän istui 1991-2000. Leinonen on itse julkaissut noin sata tieteellistä alkuperäisartikkelia ja katsausta sekä reilut toistasataa suomenkielistä lääkäreille ja yleisölle tarkoitettua lehtikatsausta.
Nopeaa tietoa tarvitaan
Tälle työlle pesti Suomen Lääkärilehdessä onkin varsin luonteva jatke. Tehtävä on lehdessä aivan uusi, ja ainakin aluksi osa-aikainen ja määrä-aikainen. Lehden vastaavana päätoimittajana jatkaa Taito Pekkarinen.
- Tehtävässä minua kiinnostaa ehkä eniten siinä yhdistyvät konkreettinen mahdollisuus pohtia tuoreimman tutkimustiedon merkitystä ja samalla visioida, mitä se merkitsee potilaan hoidossa, Leinonen sanoo. Kaunokirjallisuutta ja kirjoittamista harrastavalle Leinoselle toimittaminen on houkutteleva työsarka.
- Tieteen tuloksellisuushan riippuu pitkälle sen näkyvyydestä ja tavoittavuudesta. Erityisen tärkeää tämä on lääketieteessä, jossa lääkäri päivittäisessä toiminnassaan joutuu tekemään runsaasti päätöksiä oman tietokantansa varassa. Tätä tietovarastoa ajantasalla pysyvän lääkärin tulisi tiheästi päivittää.
- Ainakaan suuremmilla erikoisaloilla ja yleislääketieteessä siihen ei ole riittävästi aikaa eikä edes mahdollisuuksia yksittäisiin alkuperäistutkimuksiin perehtymällä. Siksi lääketieteen toimittaminen on erittäin keskeistä alan tuloksellisuudelle ja lopulta oikeille hoitoratkaisuille, potilaan edulle, Leinonen pohtii.
Hän siteeraa Lancetin emerituspäätoimittaja Sir Theodore Foxia, joka on todennut lääketieteen lehtien kehittyvän kahteen tärkeään luokkaan: toiset lehdet toimivat tiedon kertyvinä arkistoina, toiset puolestaan vertailevat ja punnitsevat arkistoihin kertyvää tietoa, soveltavat sitä ja laajalevikkisinä pystyvät paremmin tavoittamaan tiedon käyttäjiä esim. käytännön lääkäreitä.
Pekka Leinonen uskoo ehdottomasti painetun sanan voimaan. Lehteä voi esimerkiksi helposti silmäillä ilman erikoisvälineitä ajasta ja paikasta riippumatta.
- Toisaalta elektroninen tiedonvälitys on vasta lapsuudessaan, ja mm. langattomuus ja laitteistojen tekninen kehitys ovat suuria tulevaisuuden haasteita, Pekka Leinonen huomauttaa.
