Pekka Puska palasi Suomeen: Terveys ei ole vain yksilön vastuulla
Siinä kuuluisassa ensimmäisessä viinalaivassa Rostockista, palasi Pekka Puskan perheen muuttokuorma vuodenvaihteessa Keski-Euroopasta Pohjolan perukoille. Taakse jäänyt työrupeama WHO:ssa osoitti Kansanterveyslaitoksen tuoreelle pääjohtajalle konkreettisesti, että terveyspolitiikkaan ovat kietoneet lonkeronsa niin globaalit markkinavoimat, politiikan vaikuttajat kuin perinteiset kansalaisjärjestöt.
Pääjohtaja Pekka Puska astelee Kansanterveyslaitoksen käytäviä energiselle tyylilleen uskollisena. Tahti ei hiipunut Genevessä.
Kolmessa vuodessa Puskan johtama osasto rakensi WHO:lle maailmanlaajuisen liikunta- ja ravitsemusohjelman, jonka kohtalo on juuri ratkeamassa WHO:n yleiskokouksessa.
- Siitä ei ole tulossa tupakkaohjelman kaltaista sitovaa sopimusta, vaan se on enemmän kansanterveysohjelma, sanoo Puska. Silti suosituksen luontoinen ohjelmakin synnytti suuria tunteita kansainvälisissä jättiyrityksissä ja johtavien teollisuusmaiden poliittisessa johdossa. Jos kansanterveysväki pyrkii hillitsemään vaikkapa sokerin kulutusta, koetaan se luonnollisesti uhkana niin sokerinviljelymaiden hallituksissa kuin vaikkapa virvoitusjuomateollisuudessa. Esimerkiksi pahimmat kilpailijat Coca-cola ja Pepsi löytävät toisensa varsin pian yhteisen vihollisen uhatessa.
KTL on arvossaan
- Suomeen oli kiva palata! sanoo Puska. Kansanterveyslaitoksessa on tehty paljon töitä kolmessa vuodessa; opiskeltavaa uudella johtajalla siis riittää. Hän sanoo, että KTL:n suuret suuntalinjat eivät varmistikaan muutosta kaipaa, jollei maailma kokonaan mullistu.
Maailmanlaajuisissa terveysohjelmissa vaaka tasapainoilee tarttuvien tautien ja kroonisten tautien ehkäisyn kesken. Kehitysmaidenkin tappajiksi ovat tulleet entistä voimallisemmin sydän- ja verisuonitaudit elämäntavan länsimaistuessa. Sars-epidemia taas osoitti vauraille länsimaille, ettei tarttuvia tauteja kannata koskaan aliarvioida.
- Arkkiatri sanoi viisaasti vastikään tavatessamme, että Kansanterveyslaitokselle on tärkeää, että se näkyy, kuuluu, vaatii ja ohjaa. Se kuvaa minusta tismalleen laitoksemme roolia kotimaassaan ja maailmalla. Meidän ei tarvitse tehdä itse kaikkea, mutta meillä on paljon tutkimusta, jota kukaan tai mikään muu ei tässä maassa tekisi, Puska toteaa.
Hän on tyytyväinen KTL:n painoarvoon. KTL:n asiantuntijoihin luotetaan ja heidän näkemyksiään myös kuunnellaan niin päättäjien kuin kansalaisten keskuudessa. Puolueettomuus ja luotettavuus ovat entistä tärkeämpiä arvoja viestintämaailman muuttuessa ja muun muassa kaupallisten paineiden kasvaessa.
Suomi onkin Thinland
Viime päivinä Pekka Puska on ollut melkoisessa mediamyllyssä - brittiläiseen tyyliin. Why Finns are living in Thinland? kysyvät brittiotsikot, ja tv-yhtiöt toinen toisensa jälkeen ovat pystytelleet kameroitaan Kansanterveyslaitoksella.
Iso-Britannia on hallitusta myöten järkyttynyt kansan lihomisesta. 20 vuodessa on tapahtunut valtava muutos, ja nyt noin joka neljäs brittiaikuinen on merkittävästi ylipainoinen.
- Suomessakin noin joka neljännen aikuisen painoindeksi on yli 30, mutta täällä ylipainon lisääntyminen ei ole ollut noin voimakasta ja nopeaa. Kun romahtaneet sydän- ja verisuonitautitilastomme ovat maailmalla tunnetut, Suomesta onkin Britanniassa tullut ykskaks laihuuden onnella, vaikkei se ihan totta olekaan, hymähtää Puska.
- On toisaalta väärin olla turhan vaatimatonkaan ja suomalaisten saavutuksia vähättelevä. Ruokailutottumuksemme ovat parantuneet, tupakkavalistus ja tupakkapolitiikka tuottaneet hyvää tulosta, ja elinikä on noussut. Kuitenkin samaan aikaan alkoholinkulutus on kasvanut, arkiliikunta romahtanut, ja ylipainoisten määrä lisääntynyt, Puska huomauttaa.
- Ihmisen terveys ja hyvinvointi eivät ole yksiselitteisiä asioita. Ei ole esimerkiksi terveellistä tuijottaa vain ylipainon aiheuttamiin riskeihin ja unohtaa ravitsemus, korkea kolesteroli, kohonnut verenpaine tai tupakointi. Yksittäinen ihminen ratkaisee, mitä syö ja miten paljon liikkuu, mutta esimerkiksi elintarvike- ja yhteiskuntapolitiikalla voidaan tehdä terveellisten elintapojen valitseminen helpoksi - tai vaikeaksi, Pekka Puska pohtii.
