Vantaa on kehittänyt perhekuntoutukseen uuden mallin, jolla tuetaan moniongelmaisia perheitä ja pyritään estämään lasten huostaanottoja.

Vantaan Kuuselan perhekuntoutuskeskukseen tulevat lastensuojelun asiakkaina olevat moniongelmaiset perheet. Keskuksessa opetellaan arjesta selviytymisen aakkosia ja vuorovaikutustaitoja. Psykiatrian ylilääkäri

Kirsi Riihimäki

Vantaan kaupungilta konsultoi Kuuselan sosiaalialan ammattilaisia ja sairaanhoitajia asiakkaiden mielenterveysongelmissa.

- Päihdeongelmia on vain pienellä osalla lastensuojelun asiakkaista, kun taas valtaosalla näistä perheistä on monia mielenterveysongelmia, useimmiten masennusta, ahdistuneisuushäiriöitä sekä itsetunnon ja identiteetin hataruutta. Tämä on varsin uusi tieto lääkäreille, Kirsi Riihimäki kertoo.

Suurin osa näistä vanhemmista ei ole pysyvässä hoidossa. Monilla on ollut mielenterveysongelmia jo nuoruudestaan lähtien, ja työelämään siirtyminen ei ole aina sujunut. Apua mielenterveysongelmiin ei osata useimmiten hakea.

- Vanhemmat eivät kykene senhetkisessä elämäntilanteessaan erikoissairaanhoidon asiakkaiksi, koska heiltä puuttuu esimerkiksi toimeentulo. Nämä henkilöt tarvitsevat paljon apua psykiatrisen tuen vastaanottamiseen: he eivät ole resepti käteen ja kotiin -asiakkaita.

Hoitomotivaatio herätetään

Mielenterveysongelmat ja sosiaaliset pulmat kasautuvat ja siirtyvät yli sukupolvien. Yleisiä perhekuntoutuksen syitä ovat vanhempien uupumus, parisuhdeongelmat, lasten kouluvaikeudet ja perheväkivalta.

- Monilla lapsilla on oppimis- ja käytösongelmia. Osa lapsista oireilee ulospäin, kun taas toiset vetäytyvät, Riihimäki sanoo.

Kuuselan perhekuntoutuskeskuksen johtaja

Aila Puustinen-Korhonen

mainitsee, että vanhempi saattaa kieltää omien ongelmiensa vaikutukset lasten elämään.

- Vanhemmat eivät aina kykene antamaan tukea lapselleen, jolle saattaa tulla turvattomuuden tunteita, syyllisyyttä ja ahdistusta, hän kertoo.

Kuuselassa on tarjolla mm. toimintaterapiaa, vanhempien ryhmiä ja depressiokoulu. Perheet ovat Kuuselassa joko ympäri vuorokauden, tai he käyvät siellä päivisin kuntoutuksessa tai kotiin tehdään intensiiviperhetyötä. Psykiatrinen sairaanhoitaja tapaa vanhempia, kun taas Kirsi Riihimäki antaa henkilökunnalle työnohjausta aikuispsykiatrisen konsultoinnin ohella.

Kirsi Riihimäki sanoo, että pyrkimyksenä on ensin isien, äitien ja lasten käytännön elämän vakauttaminen perhekuntoutuksessa. Tämän jälkeen arvioidaan mielenterveyshoidon tarve ja pyritään herättämään hoitomotivaatio. Riihimäki ohjaa perheitä oikeaan hoitopaikkaan saamaan apua mielenterveyspulmiin. Konsultaatioita saadaan myös psykiatrisesta erikoissairaanhoidosta, ja osa vanhemmista ohjataan sinne jatkohoitoon.

- Ei auta, vaikka Kuuselassa kuntoutuksessa oleva kokki opettelee tekemään ruokaa, jos hänen masennustaan ei hoideta. Masennuksen tunnistaminen onkin yksi keskeisiä kuntoutuksen tavoitteita, Riihimäki huomauttaa.

Joskus lasten tai vanhemman psykiatrinen hoito keskeytyy perhekuntoutuksen ajaksi. Riihimäen mielestä vaihtoehtona pitäisi olla hoitojen jatkaminen yhdessä perhekuntoutusyksikön ja perheen kanssa.

Yhteistyötä myös tulevaisuudessa

Aila Puustinen-Korhonen on kokenut yhteistyön terveydenhuollon kanssa erittäin positiiviseksi. Hänen mielestään lastensuojelun työntekijöiden on osattava kertoa, mitä he odottavat terveydenhuollolta.

- Ei kannata odottaa, että terveydenhuollon ammattilaiset lukevat huolellisesti lastensuojelulakia ja tulevat tarjoamaan yhteistyötä sosiaalialan ihmisille kaiken kiireen keskellä.

Kirsi Riihimäki puolestaan korostaa, että vuoden 2008 lastensuojelulaki velvoittaa terveydenhuollon tekemään yhteistyötä sosiaalialan kanssa.

- Tätä eivät lääkäritkään tiedä kovin yleisesti. n