Huoli johtamisen pilkkomisesta terveydenhuoltolaissa pelottaa lääkäreitä. - Suotta, kunhan terveydenhuollon toiminnan ja talouden vastuu ovat viime kädessä ylilääkärin käsissä, arvioi terveydenhuollon hallinto- ja johtajalääkärien alaosaston puheenjohtaja, Jyväskylän perusterveydenhuollon palvelujen vastuualuejohtaja

Jarmo Koski

Kosken mukaan terveydenhuollon johtamisjärjestelyitä käsittelevään lakiluonnoksen kohtaan on kiinnitetty huomiota etenkin sairaanhoitopiireissä. Lakiluonnoksessa todetaan, että perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa on oltava riittävä määrä asiantuntijoita ja johtajia mm. eri ammattialojen suunnittelu-, tutkimus- ja kehittämistoiminnan johto- ja ohjaustehtävissä.

- Jos lakitekstiä luetaan kuin piru raamattua, periaatteessa kyseisen kohdan käyttäminen omien tarkoitusperien ajamiseen on mahdollista. Myös terveydenhuollossa on organisaatioita, joita näytetään johdettavan hajottamalla ja hallitsemalla.

Koski arvioi, että johtamisjärjestelmän pilkkomista on itse asiassa vaikea estää lain voimalla, jos terveydenhuollon organisaation tarkoitusperät ovat väärät. Hänen mielestään organisaation täytyy ensin tunnistaa perustehtävänsä: terveyshyödyn tuottaminen. Sen toteuttamiseksi organisaatio tulisi Kosken mukaan rakentaa periaatteella "toiminta edellä, hallinto perässä."

- Tämä ei tapahdu suinkaan pelkästään lääkärivetoisesti.

Jyväskylän perusterveydenhuollossa Kosken alaisuudessa hoitohenkilöstön esimiehinä toimivat hoitotyönjohtajat, jotka muualla toimivat esimerkiksi ylihoitajan nimikkeellä. Lähiesimiehinä toimivat osastonhoitajat. Kosken mukaan tällainen kuvio toimii, kunhan toimintasäännöissä on määritelty, että toiminnasta ja taloudesta vastuun kantaa kyseessä olevan toiminnan ylilääkäri.

- Johtamisen ja esimiestyön jakaminen on nähtävissä ja nähdään voimavarana, Koski sanoo.