1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Pitääkö ferritiinipitoisuus tutkia neuvolassa?
Ajan­kohtai­sta 45/2018 vsk 73 s. 2621

Pitääkö ferritiinipitoisuus tutkia neuvolassa?

Pitääkö ferritiinipitoisuus tutkia neuvolassa? Kuva 1 / 1

Jos lapsella on väsymysoireita, ferritiinipitoisuuksien selvittäminen voisi olla yhtenä tutkimuksena neuvolassa kilpirauhaskokeiden ja perusverenkuvan lisäksi. Näin toteaa dosentti, apulaisylilääkäri Mikko Arola TAYS:sta.

Hänen mielestään ferritiinipitoisuutta ei kuitenkaan pidä tutkia kaikilta lapsilta, mutta sen olemassaolo kannattaa muistaa selvitettäessä lapsen väsymysoireiden syytä.

”Henkilöllä on selvä ­raudanpuute silloin, kun ferritiini on alle 6.”

Mikko Arola

Arola sanoo, että ferritiinin tärkein tehtävä on mitata elimistön rautavarastoja. Rautavarastojen ehtyessä hemoglobiini alkaa laskea ja punasolut muuttuvat pienikokoisemmiksi.

Hänen mukaansa ei ole mitään tarkkaa ferritiinin normaaliarvoa.

– Hyvä ferritiiniarvo on 15–20 tai yli 20. Harmaalle alueelle sijoittuvat arvot 6–15, jolloin ferritiini on matalahko. Henkilöllä on selvä raudanpuute silloin, kun ferritiini on alle 6, Arola kuvaa.

Laboratorioilla käytössä erilaisia normaaliarvoja

Terveydenhoitohenkilöstö törmää Arolan mukaan siihen, että laboratorioilla on käytössä erilaisia normaaliarvoja ferritiinille. Asiasta ei olla täysin yksimielisiä.

– Jos on tiedossa, että ferritiiniarvo on matala, yleisen hyvinvoinnin vuoksi rautavarastoja kannattanee täyttää, ennen kuin tulee raudanpuuteanemia. Elimistö tarvitsee rautaa muuhunkin kuin hemoglobiinin rakennusaineeksi.

Lue myös

Arolaa on mietityttänyt viime aikoina julkisuudessa esiintyneet väitteet, joiden mukaan aikuinen saattaisi tarvita väsymyksen vuoksi suonensisäistä rautavalmistetta.

Hän mainitsee, että lasten kohdalla tämä ei ainakaan pidä paikkaansa. Leikki-ikäisellä pitää olla riittävät rautavarastot, jotka ovat tietynlainen reservi.

– Lapsi ei anemisoidu, jos raudansaanti olisi tilapäisesti vähäisempää esimerkiksi infektion tai mahataudin aikana, jos olisi hieman rautareservejä ylläpitää riittävää hemoglobiinipitoisuutta.

Kirjoittajat
Ulla Toikkanen
ulla.toikkanen@laakarilehti.fi

Etusivulla juuri nyt

Tieteessä
Yksinkertainen tietokonemalli voi ennustaa vamman jälkeisen nivelrikon

Menetelmää voidaan hyödyntää esimerkiksi arvioitaessa päätyykö potilas leikattavaksi.

Tieteessä
Viljat nostivat diabeteksen esiasteen riskiä perinnöllisesti alttiilla lapsilla

Runsas viljojen saanti ei kuitenkaan ollut yhteydessä sairastumiseen.

Ajassa
Apteekin asiakkaat tyytyväisiä sähköiseen reseptiin

Vain joka kymmenennellä oli ongelmia ostaessaan lääkkeitä sähköisellä reseptillä.

Ajassa
Pihlajalinnan yt-neuvotteluiden toimet tarkentuneet

Tehostamisohjelman avulla pyritään saavuttamaan vuodessa noin 17 miljoonan euron säästöt.

Ajassa
Saattohoito jatkuu Turun Karinakodissa

Karinakodin henkilöstö siirtyy liikkeenluovutuksella Turun kaupungin työntekijöiksi.