Pitääkö ferritiinipitoisuus tutkia neuvolassa?
Jos lapsella on väsymysoireita, ferritiinipitoisuuksien selvittäminen voisi olla yhtenä tutkimuksena neuvolassa kilpirauhaskokeiden ja perusverenkuvan lisäksi. Näin toteaa dosentti, apulaisylilääkäri Mikko Arola TAYS:sta.
Hänen mielestään ferritiinipitoisuutta ei kuitenkaan pidä tutkia kaikilta lapsilta, mutta sen olemassaolo kannattaa muistaa selvitettäessä lapsen väsymysoireiden syytä.
Arola sanoo, että ferritiinin tärkein tehtävä on mitata elimistön rautavarastoja. Rautavarastojen ehtyessä hemoglobiini alkaa laskea ja punasolut muuttuvat pienikokoisemmiksi.
Hänen mukaansa ei ole mitään tarkkaa ferritiinin normaaliarvoa.
– Hyvä ferritiiniarvo on 15–20 tai yli 20. Harmaalle alueelle sijoittuvat arvot 6–15, jolloin ferritiini on matalahko. Henkilöllä on selvä raudanpuute silloin, kun ferritiini on alle 6, Arola kuvaa.
Laboratorioilla käytössä erilaisia normaaliarvoja
Terveydenhoitohenkilöstö törmää Arolan mukaan siihen, että laboratorioilla on käytössä erilaisia normaaliarvoja ferritiinille. Asiasta ei olla täysin yksimielisiä.
– Jos on tiedossa, että ferritiiniarvo on matala, yleisen hyvinvoinnin vuoksi rautavarastoja kannattanee täyttää, ennen kuin tulee raudanpuuteanemia. Elimistö tarvitsee rautaa muuhunkin kuin hemoglobiinin rakennusaineeksi.
Arolaa on mietityttänyt viime aikoina julkisuudessa esiintyneet väitteet, joiden mukaan aikuinen saattaisi tarvita väsymyksen vuoksi suonensisäistä rautavalmistetta.
Hän mainitsee, että lasten kohdalla tämä ei ainakaan pidä paikkaansa. Leikki-ikäisellä pitää olla riittävät rautavarastot, jotka ovat tietynlainen reservi.
– Lapsi ei anemisoidu, jos raudansaanti olisi tilapäisesti vähäisempää esimerkiksi infektion tai mahataudin aikana, jos olisi hieman rautareservejä ylläpitää riittävää hemoglobiinipitoisuutta.
