Uudenlaisessa Pohjois-Karjala-projektissa siirrytään paperien juoksuttamisesta sähköisiin sydänkäyriin. Jokainen sydänkäyrä mitataan ja tarkastellaan sähköisenä DICOM-EKG:nä kaikilla lääkärien vastaanotoilla koko Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiirissä.

Kun ensihoito on lähettänyt potilaan EKG-rekisteröinnin järjestelmään, kardiologi pääsee arvioimaan hoidon tarpeen ja hoitolinjat heti. Päivystyksessä otetut sydänkäyrät jäävät talteen ja nämä vertailurekisteröinnit helpottavat ja nopeuttavat jatkossa hoitopäätöksiä.

- Ensimmäiset EKG-käyttäjäpassit on jo suoritettu. Ensihoidon GPRS-yhteys on vielä testivaiheessa ja EKG-lausuntopalvelua kehitetään, kertoo ylilääkäri Pentti Rautio Pohjois-Karjalan keskussairaalasta.

DICOM on jo vuodesta 1996 kuvantamisesta tuttu, laitemerkeistä riippumaton sähköinen standardi. Pohjois-Karjalassa sillä on luotu ensi kertaa Suomessa koko sairaanhoitopiirin kattava strukturoitu potilastietojärjestelmä jatkoksi alueelliselle RIS/PACS-järjestelmälle.

Nopeutta tiedonsiirtoon

Järjestelmässä on helppo mitata tarkkaan infarktin ST-tasot ja niiden muutokset suoraan käyrältä. Järjestelmä tukee myös 15-kytkentäisiä rekisteröintejä. Tämä tarkentaa akuutin rintakivun diagnostiikkaa takaseinän ja oikean kammion infarktien osalta.

- Erikoissairaanhoidossa tämä on jo suurelta osin toteutunut. Lähetteiden arviointi on myös nopeutunut, kertoo Pentti Rautio.

DICOM kykenee vastaanottamaan tai lähettämään EKG:ta myös PDF-kuvina muihin järjestelmiin. Suomalaisten sairaaloiden ja terveyskeskusten nykyinen EKG-laitekanta on kirjava ja sähköiset järjestelmät ovat usein yhteen laitevalmistajaan sidottuja. Tiedonsiirto näiden kesken on hankalaa ja onnistuessaankin tulee kalliiksi.

Jos DICOM-standardia hyödyntävät järjestelmät laajenevat eri sairaanhoitopiireihin, EKG:n näkyminen on helppo järjestää nopeastikin.

- DICOM nopeuttaa tiedonsiirtoa, eikä ruudulla tarvitse tuijottaa tiimalasia, Rautio toteaa.

Arkistokulut pienemmiksi

Järjestelmään on kytketty maakunnassa yhteensä 39 EKG-laitetta ja tallessa on jo 37 000 sähköistä käyrää. Pohjois-Karjala valitsi DICOMin mittausten laadun, edullisen hankintahinnan ja käyrien kohtuullisten tallennuskustannusten vuoksi.

Vuosikymmenessä EKG-tallenteita kertyy miljoona. Kun EKG tallennetaan alkuperäisenä käyränä eikä kuvana, säästetään arkistointikustannuksia. DICOM-EKG vie keskimäärin vain 284 kilotavua, kun laadukas PDF tarvitsee tilaa noin 1 megatavun. Kun rekisteröintejä on paljon, arkistoinnin kustannussäästö on merkittävä.

Yksityissektorikin on mahdollista ottaa mukaan, sillä DICOM ei ole sidottu mihinkään laitevalmistajaan, vaan sopii yhteen kaikkien standardia tukevien laitteistojen kanssa. Myöskään erillisiä tallennus- tai katselujärjestelmiä ei tarvita olemassa olevan RIS/PACS-varustuksen lisäksi. EKG-lausuntopalvelukin voidaan toteuttaa helposti RIS-toiminnallisuudella.

- Ensimmäinen alueellinen järjestelmä toivottavasti kannustaa myös muita standardin suuntaan, Pentti Rautio arvioi.

Kuva kulkee esteettä viiden vuoden päästä

Kuvina talletettava potilastieto ei vielä kulje esteettä yli sairaanhoitopiirien rajojen tai sairaalasta terveyskeskukseen, mutta jotakin on jo saatu aikaan. Kaikkien 21 sairaanhoitopiirin sisällä kuvatieto kulkee erikoissairaanhoidon sisällä kuvantamistavasta ja päätelaitteesta riippumattomasti, sanoo telelääketieteen seuran puheenjohtaja, ylilääkäri Jarmo Reponen.

Kuvat tallennetaan sairaanhoitopiireissä keskus- tai yliopistosairaaloiden kuva-arkistoon. Valtaosassa sairaanhoitopiireistä myös pienemmillä sairaaloilla ja terveyskeskuksilla on pääsy arkistoon, mutta ei kaikissa. Sairaanhoitopiirien rajojen yli kuvadata alkaa siirtyä vasta Kansallisen terveysarkiston (KanTa) valmistuttua.

- KanTa-hankkeen ensimmäiseen vaiheeseen kuvatallennusta ei ole aikataulutettu, sen aika on myöhemmin. Kuvantamisen arkkitehtuuria on juuri alettu määritellä STM:n asettamassa työryhmässä, Reponen kertoo.

Kuvamuodossa tallentuvat kaikki radiologisen kuvantamisen kautta saatu tieto, kuten röntgen-, ultraääni-, magneetti-, PET-, TT- ja isotooppikuvat. Kuvina voidaan tallentaa luonnollisesti myös perinteiset valokuvat sekä EKG-käyrät, kuten Pohjois-Karjalan esimerkissä.

- Radiologiset kuvantamislaitteet käyttävät Suomessa digitaalista DICOM-standardia, joten kansalliselle kuva-arkistolle on siltä osin hyvä pohja, Reponen vakuuttaa.

Hänen arvionsa mukaan kaikki kuvatieto liikkuu esteettä, terveydenhuollon järjestämisrajoista sekä kuvantamis- ja katselulaitteesta riippumattomasti noin viiden vuoden kuluttua.

- Valtakunnallisen paperidokumenttiarkiston valmistumisen takaraja on vuonna 2014, joten kuva-arkistoa voidaan odotella arviolta vuonna 2016, Reponen sanoo.

Hän uskoo, että terveydenhuoltolaki kirittää kaikkia toimijoita sairaanhoitopiireissä järjestämään kuva-asiansa kuntoon.

Reposen mukaan kuvan käyttö informaation välittäjänä on lisääntynyt. Kuvia käytetään radiologian lisäksi erityisesti ihotautien, korvatautien ja operatiivisten alojen sekä päivystyspoliklinikoiden työssä.

Jaana Ahlblad