Satakunnan keskussairaalassa kokeillaan uudentyyppistä päihtyneiden potilaiden hoitomallia. Päivystyspoliklinikan yhteyteen avattiin marraskuun alussa erillinen selviämishoitoyksikkö päihtyneille, joiden somaattinen tila vaatii päivystysluonteista seurantaa.

Tärkeänä tavoitteena on antaa potilaalle ohjausta jatkohoitoon, heti seurannassa vietetyn ajan päätteeksi. Yhteistyötä tehdään sekä kunnallisen päihdehuollon että sosiaalitoimen kanssa. Vuoden alussa päivystykseen siirtyi sosiaalipäivystäjän toinen työpiste, toinen on poliisin tiloissa.

Tähän mennessä kokemus on osoittanut, että päihteitä käyttävät potilaat ovat avulle vastaanottavaisia.

- Suurin osa on valmis menemään jatkohoitoon siinä vaiheessa kun on poistumassa sairaalasta. Tietysti emme voi varmasti tietää, kuinka moni hoitoon lopulta hakeutuu, mutta asiaa seurataan projektin aikana. Toki myös tarjonnan puolella on parannettavaa. Esimerkiksi katkaisuasemalle ei aina pääse, vaikka potilas haluaisi, kertoo päivystyksen ja ensihoidon toimialuejohtaja

Eija Vaula

Satakunnan keskussairaalasta.

Oma tila rauhoittaa

Vaula myöntää, että osa päivystyksen potilaista on niin kokeneita päihteiden käyttäjiä, että jatkohoitoon ohjaus ei heitä tavoita. Toimintatavalle on kuitenkin selvä tilaus.

- Yksikkö on ansainnut paikkansa jo siksi, että päihtyneitä potilaita on niin paljon. Merkille pantavaa on, että nuorten, noin kolmekymppisten päihteiden käyttäjien osuus on suuri. Ongelma ei tule lähivuosina siis helpottamaan, Vaula ennustaa.

Hankerahoituksen turvin perustettu selviämishoitoyksikkö on tavallista hämärämpi tila, joka sijaitsee erillään muusta poliklinikasta. Yksikön hoitohenkilöstöllä on psykiatrian ja päihdealan osaamista. Järjestelyn on huomattu rauhoittavan yksikköön ohjattuja potilaita ja samalla koko päivystyksen ilmapiiriä. Turvallisuuden ja viihtyvyyden lisääminen olikin yksi syy selviämishoitoyksikön perustamiselle.

- Ihmettelisin, jos äänekäs ja aggressiivinen potilas ei rasittaisi lääkäriä ja muita potilaita enemmän kuin hiljainen. Minusta on hyvä, että päihtyneille on tila johon heidät voi ohjata. Selviämishoitoyksikkö on selkeyttänyt ja rauhoittanut päivystystä, sanoo päivystävänä lääkärinä Satakunnan keskussairaalassa työskentelevä

Samuli Paronen

.

Lääkärin ohitettava turhautuminen

Porissa selviämishoitoyksikkö on herättänyt suuria tunteita siitä lähtien kun sitä syyskuussa alettiin valmistella. Hanketta on kutsuttu jopa humalaisten paapomiseksi. Paronen ymmärtää, että muutenkin kiireiselle lääkärille päihtynyt potilas ei ole mieluisin mahdollinen, mutta paapomista hän ei allekirjoita.

- Potilaalle on annettava paras mahdollinen hoito huolimatta siitä, onko hän päihtynyt vai ei. Turhautumisen tunne pitää vain laittaa sivuun, kun tapaa päivystyksessä toistuvasti saman ihmisen päihteiden vaikutuksen alaisena ja hoitaa hänen vammojaan, Paronen toteaa.

Selviämishoitoyksikön toiminta jatkuu näillä näkymin kesään saakka. Sen jälkeen kaikki on kiinni jatkorahoituksesta. Eija Vaula uskoo, että selviämishoitoyksikkö on tullut jäädäkseen.

- Vaikka uomia vielä haetaan, on tarve jo vahvistettu. Satakunnan keskussairaalan väestöpohja on erikoissairaanhoidon päivystyksen osalta noin 238 000 ja perusterveydenhuollon osalta yöaikaan noin 160 000. Kaikki keinot päivystystoiminnan selkeyttämiseksi ovat näin ollen enemmän kuin tervetulleita.

Päihtyneen kynnys hoitoon on korkea

Päihtyneiden potilaiden tilastointi on haasteellista. Eija Vaula arvelee, että osa päihtyneistä jää kokonaan pimentoon, sillä potilaan päihtymystilaa ei päivystyksessä kirjata sairauskertomukseen välttämättä lainkaan. Käytännöt vaihtelevat paljon.

Yksi keino selvittää päihtyneiden potilaiden määrän kehitystä on tarkastella päihdetapauslaskentaa. THL:n vastuulla oleva laskenta tehdään neljän vuoden välein, viimeksi vuonna 2007.

Päihdetapauslaskennassa ovat mukana kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon kunnalliset ja yksityiset palvelut, myös päihdehuollon erityispalvelut. Laskenta on toistaiseksi ainoa menetelmä, jolla saadaan kattavasti tietoa päihde-ehtoisesta palvelujen käytöstä koko palvelujärjestelmässä.

Tutkija Yrjö Nuorvala THL:sta kertoo, että vuoden 2007 laskennassa kaikista päihdetapauksista noin kolmasosa kohdattiin terveydenhuollon yksiköissä, kuten aiemmissakin laskennoissa. Päihtyneenä asiointi terveydenhuollon avoyksiköissä on kuitenkin selvästi vähentynyt. Kun vuoden 1987 laskennassa 59 % asioi päihtyneenä, niin vuonna 2007 päihtyneiden osuus oli enää 36 %.

Nuorvala ei silti lähde hehkuttamaan päihteiden käytön vähenemistä, sillä päihteiden käyttö on tilastojen valossa kasvussa. Nuorvala selittää laskevaa trendiä toisin.

- Hoitojärjestelmä on tiukentanut otettaan. Päihtyneitä ei enää oteta yhtä helposti hoidettavaksi, ja toisaalta myös päihtyneet itse ovat oppineet, että tolkuttomassa tilassa ei kannata hoitoon hakeutua.

Jo vuoden 2007 päihdetapauslaskenta vahvisti Eija Vaulan havainnon päihteiden käyttäjien sukupolvenvaihdoksesta: nuorempien ikäryhmien osuus oli selvässä kasvussa. Trendiä päästään tarkastelemaan taas ensi vuonna, kun on uuden päihdetapauslaskennan aika.