1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Potilaat eivät tule koronavirustartunnan pelossa hoitoon, vaikka pitäisi
Ajan­kohtai­sta

Potilaat eivät tule koronavirustartunnan pelossa hoitoon, vaikka pitäisi

Vakavien sairauksien vuoksi hoitoon hakeutuvien määrä on puolittunut HUS:ssa Meilahden sairaalan neurologian päivystyksessä.

Potilaat eivät tule koronavirustartunnan pelossa hoitoon, vaikka pitäisi Kuva 1 / 1 Kuva: Sami Perttilä

Ohimenevän aivoverenkiertohäiriön eli TIA-kohtauksen saaneiden potilaiden määrä HUS:ssa Meilahden sairaalan neurologian päivystyksessä on vähentynyt koronaepidemian aikana puoleen tavanomaisesta määrästä.

TIA-kohtaus diagnosoidaan noin 4 000 suomalaisella vuosittain. Kohtauksen saaneen tulee hakeutua päivystykseen välittömästi, vaikka oireet menisivätkin ohi, koska joka kymmenes TIA-potilas saa aivoinfarktin viikon kuluessa ja joka kahdeskymmenes ensimmäisen vuorokauden kuluessa.

Päivittäin keskimäärin 68 suomalaista saa aivoverenkiertohäiriön. Siihen kuolee keskimäärin 12 henkilöä päivässä.

Lue myös

– Ihmisten tulee uskaltautua hoitoon ja tutkimuksiin myös koronaepidemian aikana. Hyödyt hoitoon hakeutumisesta ovat suurempia kuin riski sairastua koronavirukseen", sanoo HUS:n Neurokeskuksen ylilääkäri Sami Curtze tiedotteen mukaan.

Aivoverenkiertohäiriöissä akuuttivaiheen hoitomuodot ja kohdennettu uusintatapahtumien estolääkitys ovat kehittyneet merkittävästi. Tämä pelastaa ihmishenkiä ja kohentaa sairastuneiden elämänlaatua. Nopea hoitoon pääsy ja pikainen oireiden syyn selvittäminen ovat hoidon tuloksen kannalta erittäin tärkeitä.

Kirjoittajat
Hertta Vierula

Etusivulla juuri nyt

Pääkirjoitus
Huoltovarmuus – mitä korona paljasti?

Suojavarusteitakin piti pandemiassa hankkia huutokaupalla ympäri maailmaa, kirjoittaa Kati Myllymäki.

Tiedepääkirjoitus
Voiko kliininen ravintovalmiste jarruttaa muistisairauden etenemistä?

Ravitsemuksella on merkitystä Alzheimerin taudin ehkäisyssä ­ja hoidossa, sanoo Hilkka Soininen.

Ajassa
Koronarokotusjärjestystä täsmennetään

Rokotuksia voidaan väliaikaisesti kohdentaa alueellisesti.

Kolumni
Älkää peljätkö

Valtaosa skitsofreniaa sairastavista on arkaa väkeä, kirjoittaa Hannu Lauerma.

Työssä
Herkkyys ja tarkkuus – kliinikon epäkäytännölliset työkalut

Herkkyys ja tarkkuus perustuvat ns. käänteisiin todennäköisyyksiin.

Tiedepääkirjoitus
Räätälöidyt rajoitustoimenpiteet hidastavat koronaviruksen leviämistä

COVID-19-epidemian leviämistä voi hidastaa näyttöön perustuva terveyspolitiikka, kirjoittavat Marjukka Mäkelä, Emmi Sarvikivi ja Tuija Leino.