Euroopan parlamentti hyväksyi terveyspalveludirektiivin viime viikolla. Muista EU-maista tulevia potilaita on direktiivin mukaan kohdeltava terveydenhuollossa samoin kuin oman maan kansalaisia. Vielä ei tiedetä, voiko direktiivi vaikuttaa esimerkiksi hoitotakuun toteutumiseen.

Oletettavia toisesta maasta haettavia hoitoja olisivat vaikkapa kaihileikkauksen tai polven tähystysleikkauksen kaltaiset päiväkirurgiset operaatiot. Erityisen kallista erikoissairaanhoitoa tai sairaalassa yöpymistä vaativia hoitoja varten tarvitaan ennakkolupa omasta maasta.

Valtiot voisivat myös tehdä yhteistyötä ja keskittää harvinaisten tautien hoitoa ja osaamista tiettyihin paikkoihin.

Sosiaali- ja terveysministeriön lakimies Kirsi Ruuhonen kertoo, että direktiivin oletetaan lisäävän hoitojen hakemista muista maista jonkin verran.

- Tilanne on tietysti hieman erilainen Keski-Euroopassa kuin Suomessa, missä välimatkat ovat pitkät.

Direktiivi tarvitsee vielä ministerineuvoston hyväksynnän. Sen jälkeen Suomella on kaksi ja puoli vuotta aikaa selvittää, miten direktiiviä sovelletaan. Isoja avoimia kysymyksiä on useita.

- Korvattavien hoitojen rajaamiseksi on määritettävä, mitkä hoidot kuuluvat suomalaiseen järjestelmään.

Lisäksi on pohdittava, kumman suomalaisen järjestelmän - julkisen terveydenhuollon kustannusten vai sairausvakuutuskorvausten - mukaan hoidot korvataan. Kolmanneksi on määriteltävä maksaja.

- Vielä ei tiedetä, maksaako ulkomailla annetun hoidon kunta vaiko vaikkapa Kansaneläkelaitos, Ruuhonen summaa.