Ajan­kohtai­sta

Potilaat ovat epätietoisia lääkkeiden hyväksymisperusteista

Moni potilas uskoo, että lääkevalvontaviranomainen hyväksyy käyttöön vain tehokkaita lääkkeitä, joilla ei voi olla vakavia sivuvaikutuksia. Lyhyet lisäselitykset auttoivat amerikkalaispotilaita tekemään parempia lääkevalintoja.

Kuvio 1 http://www.laakarilehti.fi/pics/panthermedia_miestutkiilaaketta.jpg

Archives of Internal Medicine -lehdessä julkaistun amerikkalaistutkimuksen mukaan potilailla on usein puutteelliset tiedot hyväksyttyjen lääkkeiden tehokkuudesta ja turvallisuudesta.

Tutkimukseen osallistuneista 2 944 kolesteroli- tai närästyslääkkeitä käyttävästä potilaasta kaikkiaan 56 %:lla oli lääkkeiden tehokkuuteen ja turvallisuuteen liittyviä vääriä uskomuksia. Epätietoisuus vaihteli koulutuksen mukaan: lukiota alempitasoisen koulutuksen saaneista vääriä uskomuksia oli 65 %:lla ja korkeakoulutetuista 45 %:lla.

Potilaista 39 % uskoi, että Yhdysvaltain lääkevalvontaviranomainen FDA hyväksyy vain erittäin tehokkaita lääkkeitä ja 25 % uskoi, ettei hyväksytyillä lääkkeillä voi olla vakavia sivuvaikutuksia. Noin viidennes potilaista uskoi, että vain turvallisia ja erittäin tehokkaita lääkkeitä saa markkinoida kuluttajille.

Potilaiden informoiminen lääkkeiden hyväksymisprosessista vaikutti heidän lääkevalintoihinsa. Osalle potilaista kerrottiin, että uusien lääkkeiden tehon ja turvallisuuden varmistaminen kestää aikansa ja osaa ohjeistettiin lisäksi pyytämään tehokkaaksi todettua lääkettä.

Kolesterolilääkkeisiin liittyvä ohjeistus sai 71 % potilaista valitsemaan lääkkeen, jonka on todettu paitsi alentavan kolesterolia, myös vähentävän sydänkohtausriskiä. Verrokkiryhmässä tämän lääkkeen valitsi pelkästään kolesterolia alentavan lääkkeen sijaan 59 %.

Närästyslääkkeisiin liittyvä tieto ja ohjeistus saivat 53 % potilaista valitsemaan vakiintuneen lääkkeen uuden sijaan. Verrokkiryhmässä vanhaan lääkkeeseen päätyi 34 % potilaista.

Tiedottamista mietitään Suomessakin

Fimean ylilääkärin Annikka Kalliokosken mielestä tilanne Yhdysvalloissa voisi olla huonompikin. Suomessa vastaavaa tutkimusta ei ole tehty.

– Positiivista tutkimuksessa oli se, että lyhyiden lisäselitysten ja erityisesti ytimekkäiden ohjeiden avulla potilaat pystyivät tekemään parempia lääkkeitä koskevia päätöksiä. Tämä on erityisen tärkeää maissa, joissa reseptilääkkeitä saa mainostaa suoraan kuluttajille, kuten USA:ssa.

Kalliokosken mukaan tiedottaminen lääkkeiden myyntiluvan perusteista kuuluu ensisijaisesti viranomaiselle, eli meillä Fimealle.

– Kehitteillä olevassa lääkeinformaatiostrategiassa pyritään löytämään keinoja tiedottaa väestölle tehokkaasti.

Tiina Lautala
kuva: PantherMedia

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030