Tieto voi vaikuttaa potilaan hoitotahtoon.

Monet sairaalahoitoon joutuneet potilaat yliarvioivat mahdollisuutensa selviytyä hengissä eivätkä tiedä, mitä kardiopulmonaalinen elvytys tarkoittaa, Iowan yliopistossa tehty tutkimus osoittaa.

Journal of Medical Ethics -lehdessä julkaistun tutkimuksen tuloksista käy ilmi myös, että tiedon puute voi vaikuttaa siihen, haluaako potilas tulla elvytetyksi.

Tutkimukseen osallistui 135 aikuista potilasta, joita haastateltiin 48 tunnin sisällä sairaalahoidon aloittamisesta. Potilaiden keskimääräinen ikä oli 48 vuotta, ja vain harvalla heistä oli syöpä tai sydänsairaus.

Potilaista 61 prosenttia oli ollut aiemmin tehohoidossa, mikä viittasi siihen, että he olivat jo kärsineet vakavasta sairaudesta.

Vain harva tiesi intubaatiosta

Tutkimuksen mukaan noin kolme neljäsosaa potilaista luuli tietävänsä, mitä sairaalassa tapahtuva elvytys tarkoittaa ja mitä se sisältää. Kuitenkin vain 27 % oli tietoisia siitä, että elvytyksessä käytetään ulkoista defibrillaattoria, ja 7 % tiesi, että elvytettävä potilas intuboidaan ja laitetaan hengityskoneeseen. 59 % tiesi elvytyksessä käytettävän myös manuaalista sydänhierontaa.

Kun potilailta kysyttiin, millaisiksi he uskoivat todennäköisyytensä selviytyä ja kotiutua elvytyksen jälkeen, 60 prosenttia potilaista uskoi kotiutuvansa. Tosiasiassa mahdollisuus on noin 18 %.

Kun potilaille kerrottiin vielä, että todennäköisyys selviytyä elvytyksestä ja säilyttää hyvä aivotoiminnan taso on vain 7 %, lähes joka viides sanoi muuttaneensa elvytyspäätöstään.

Sirpa Kulonen